Giraudoux syntyi BellacissaHaute-Viennen departementissa, jossa hänen isänsä Léger Giraudoux toimi Ranskan liikenneministeriön palveluksessa. Oppikoulun jälkeen Giraudoux matkusteli vuosia ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, usein jalkapatikassa, ja opetti Harvardin yliopistossa 1906–1907.[2] Hän astui ulkoministeriön palvelukseen 1911[3]. Ensimmäisessä maailmansodassa hänestä tuli ensimmäinen kirjailija, jolle myönnettiin Kunnialegioonan jäsenyyslähde?. Hän oli tiedotusministeri 1939–1940[3].
Valtaosa Giraudoux’n tuotannosta syntyi maailmansotien välisenä aikana. Hän saavutti alkuun menestystä romaaneillaan Siegfried et le Limousin (1922) ja L’Églantine (1927). Kansainvälisen maineensa Giraudoux saavutti näytelmillään erityisesti englanninkielisissä maissa, joissa hänen teostensa näyttämösovitukset saivat useita palkintoja.lähde?
Giraudoux oli tuomariston jäsen vuosina 1919–1954 jaettaessa Prix Blumenthal -palkintoja kuvataiteilijoille, kirjailijoille ja muusikoille.lähde?
Elektra (Electre), suom. Kari Salosaari, Helsinki: Suomen Teatteriliitto 1962 (näytelmämoniste)
Lisäys kapteeni Cookin Tahitinmatkaan, myös: Liite kapteeni Cookin Tahitin-matkaan (Supplément au voyage de Cook), suom. ja sov. Marja Rankkala, Helsinki: Yleisradio, 1966?
Korkea veisu (Cantique des cantiques), suom. Leena Puputti-Uomala, Helsinki: Yleisradio 1969
Hupsu kreivitär, myös Hullu kreivitär (La folle de Chaillot), suom. Esko Elstelä, Helsinki: [Suomen Teatteriliitto 1981 (näytelmämoniste) – Helsinki: Suomen Kansallisteatteri 1981.
Bellacin Apollo (L'Apollon de Bellac), suom. Marja Rankkala, Helsinki: Suomen Teatteriliitto [i.a.] (näytelmämoniste)
Intermezzo (Intermezzo), suom. Katri Ingman, Helsinki: Suomen Teatteriliitto [i.a.] (näytelmämoniste)