Jean-Victor Poncelet (1. heinäkuuta 1788 Lorraine – 22. joulukuuta 1867 Pariisi)^[1] oli Napoleonin sotien aikainen ranskalainen prikaatinkenraali ja matematiikan professori. Hän opiskeli Pariisissa École Polytechniquessa ja myöhemmin toimi tämän korkeakoulun johtajana. Hän opiskeli myös Metzin sotilasakatemiassa^[2].

Poncelet osallistui Napoleonin hyökkäykseen Venäjälle, ja hänen katsottiin kaatuneen Krasnoissa. On todettu, että insinöörin univormu oli hänen pelastuksensa. Kun havaittiin, että hän kuitenkin hengittää, hänet otettiin venäläisten vangiksi. Hän joutui marssimaan ankaran talven läpi jopa 40 asteen pakkasessa Saratoviin asti. Hänen ensimmäiset projektiivista geometriaa käsittelvät tutkimuksensa syntyivät sotavankeudessa. Palattuaan Ranskaan hän päätyi osin vaatimattomampiin tehtäviin velvollisuudentuntonsa vuoksi. Hän toimi toki muun muassa puolustuskomiteassa ja Lontoon ja Pariisin maailmannäyttelyiden esimiehenä.^[2]

Vuonna 1822 hän julkaisi kuuluimman työnsä Traité des propriétés projectives des figures eli projektiivisen geometrian järjestelmällinen esitys.^[3][1]

Hänet tunnetaan muun muassa Ponceletin–Steinerin lauseesta.^[4]

• Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II, s. 748–752. ("Projektiivinen geometria: Poncelot ja Chasles") Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: 1911 Encyclopædia Britannica/Poncelet, Jean Victor (englanniksi)