Heyrovský oli jo koulussa kiinnostunut fysiikasta, matematiikasta ja astronomiasta. Kemiaa ei tuolloin koulussa opetettu, mutta kun Sir William Ramsay sai Nobelin palkinnon jalokaasujen löytämisestä, Heyrovský päätti ryhtyä opiskelemaan fysikaalista kemiaa.
Hän meni Lontoon University Collegeen, jossa Ramsay opetti, valmistuttuaan Kaarlen yliopistostaPrahasta. Ensimmäisen maailmansodan hän työskenteli sotilassairaalassa kemistinä ja radiologina. Sodan jälkeen hän alkoi kehitellä uutta sähkökemian haaraa.
Polarografian keksimisen jälkeen hän perusti polarografisen koulun Kaarlen yliopistolle ja johti polarografista instituuttia Tšekkoslovakian tiedeakatemiassa. Prahasta muodostui uuden tieteenalan kansainvälinen keskus, ja se sai runsaasti käyttötarkoituksia lääketieteessä, elintarvikekemiassa ja ympäristönsuojelussa.
Heyrovský sai Nobelin palkinnan yli 30 vuotta löytönsä jälkeen, vuonna 1959. Hänen mennessään noutamaan palkintoa hänen perheensä oli jäätävä kotiin, koska Heyrovskýjen pelättiin loikkaavan maasta.
Heyrovskyn kraatteri Kuussa on nimetty Jaroslav Heyrovskýn mukaan.
