Jarkko Tontti
Henkilötiedot
Syntynyt	9. joulukuuta 1971 (ikä 53) Tampere
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	kirjailija, juristi
Kirjailija
Aikakausi	2006–
Esikoisteos	runokokoelma Vuosikirja (2006) romaani Luokkakokous (2007)
Aiheesta muualla
Kotisivut
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Jarkko Olavi Tontti (s. 9. joulukuuta 1971 Tampere)^[1] on suomalainen kirjailija, runoilija ja juristi. Hän on julkaissut useita romaaneja, esseekokoelmia ja runoteoksia vuodesta 2006 lähtien.^[1][2]

Tontti kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen klassillisesta lukiosta keväällä 1990.^[3][4] Hän opiskeli oikeustiedettä, kirjallisuutta ja filosofiaa Helsingissä, Edinburghissa, Brysselissä ja Berliinissä ja väitteli oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2002.^[5]

Tontti on työskennellyt juristina eduskunnassa, oikeusministeriössä, Espoon käräjäoikeudessa ja opettajana Helsingin yliopistossa. Tontti on myös toiminut eri ihmisoikeusjärjestöissä. Vuosina 2011–2014 hän oli kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PEN:n puheenjohtaja ja vuosina 2013–2019 PEN Internationalin hallituksen johtoryhmän jäsen.^[1][6] 2000-luvun alussa hän työskenteli vihreän eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä.^[7][8]Tontti oli ulkoministeriön ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan jäsen vuosina 2007–2015 ja eduskunnan oikeusasiamiehen ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen vuosina 2016–2020. Vuosina 2010–2011 hän toimi opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeustoimikunnan jäsenenä.^[1][2] Vuosina 2008–2011 Tontti oli Nuoren Voiman Liiton hallituksen jäsen. Taiteilijoiden ja kansanedustajien Arkadia-seuran varapuheenjohtajana hän toimi vuosina 2009-2011. Tontti oli Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen vuosina 2019–2021 ja on edustanut Suomen Kirjailijaliittoa tekijänoikeusjärjestö Sanaston ja Kopioston hallituksessa.^[1][2]

Tontille on myönnetty Viron valtion kunniamerkki, Marianmaan risti.^[9]

Hän on ollut kolumnisti Ekonomi-lehdessä, Helsingin Sanomissa ja Verkkouutisissa.^[1][10] Tontti on Yle Radio 1:n Kulttuuriykkösen Perjantaistudion vakiojäsen.^[11] Vuodesta 2021 alkaen Tontilla on ollut oma Jarkko Tontti -podcast.^[12]

2020-luvulla Tontti on asunut muun muassa Cambridgessa,^[13] Lissabonissa^[14] ja Jerusalemissa.^[15][16][17] Jarkko Tontin puoliso on antiikin historian tutkija Maijastina Kahlos.^[18]

Tontin ensimmäinen romaani Luokkakokous ilmestyi vuonna 2007. Helsingin Sanomiin kirjasta kirjoittaneen Antti Järven mukaan ”Romaani on tarkka, humaani kuvaus kolmikymppisten sukupolvesta, ystävyydestä, identiteetin etsimisestä ja olemassaolon mielekkyydestä.”^[19]

Romaani Sali (2009) on tarina maailmasta, jossa elämän- ja painonhallinta sekoittuvat ja ihminen on varmuudella olemassa vain nostaessaan rautaa – mutta myös tarina rakkaudesta, politiikan kulisseista ja historian pitkistä varjoista.^[20]

Syksyllä 2013 ilmestynyt romaani Lento rakentaa allegorian Maata kohti uhkaavasti kiitävästä 433 Eros -nimisestä asteroidista ja asteroidia tutkivan professori Tiitus Toiviaisen vilkkaasta halusta.^[21]

Romaanissa Perintö (2018) kuolleen äidin päiväkirjoista löytyy salaisuus, joka saa riitaisat sisarukset näkemään perheensä uusin silmin. Marjaana Tunturi kirjoitti teoksesta Aamulehteen: ”Erityisesti loppuratkaisussaan Tontti yltää siihen, mikä kirjallisuudessa on lopulta merkityksellistä. Hän onnistuu liikauttamaan sisälläni jotakin niin, että kyyneleet valuvat silmistäni. Mikä muu elämässä on lopulta merkityksellistä kuin toinen ihminen, kuulen kertojanäänen kysyvän.”^[22]

Haava (2021) on kuvaus addiktioista ja jokaisen vanhemman pahimmasta painajaisesta.^[23] Anna Alatalon Hämeen Sanomien kirja-arvostelun mukaan ”Haava on kokonaisuutena upea psykologinen tutkielma riippuvuuksista, rakkaudesta ja henkirikoksista.”^[24]

Vuonna 2006 ilmestyi Tontin esikoisrunokokoelma Vuosikirja, joka sai Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon. Teos oli ehdolla myös Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Helsingin Sanomiin teoksen arvostelleen Jukka Koskelaisen mukaan "Vuosikirja on ylenpalttinen kokoelma.”^[25]

Tontin toinen runokokoelma Jacasser julkaistiin vuonna 2009. Runouslehti Tuli & Savussa 4/2009 Venla Rossi kirjoitti teoksesta "Jarkko Tontin toinen runokokoelma Jacasser on niin trendikäs kuin runokokoelman nyt on mahdollista olla!"^[26]

Vuonna 2020 ilmestynyt runokokoelma Lain laita oli Runeberg-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana.^[27] Helsingin Sanomiin teoksen arvioineen Vesa Rantaman mukaan teos on herkullisen ironinen sääntö­viidakko, joka hellällä tavalla korostaa epätäydellisyyttämme. "Täydellisinä emme niin kiinnostavia olisikaan, että meistä runoja kannattaisi kirjoittaa. Uutuus ei kuitenkaan ole silkkaa lakitekstiä, vaan vielä toimivampia ovat sen sekaan ripotellut proosa- ja säemuotoiset runot. Haikeita keski-iän mielenmaisemia hän kuvaa kauniisti, parhaimmillaan mestarillisesti."^[28]

Tontin viimeisin runokokoelma on vuonna 2024 ilmestynyt Kangasalan ja Jerusalemin runot.^[29][30]

Tontin runoja on käännetty 20 kielelle: saksaksi, englanniksi, ranskaksi, italiaksi, espanjaksi, puolaksi, sloveeniksi, ruotsiksi, tšekiksi, viroksi, japaniksi, portugaliksi, kreikaksi, latinaksi, kroatiaksi, romaniaksi, venäjäksi ja marathiksi, mariksi ja hepreaksi.^[31]

Tontin ensimmäinen fantasiaromaani Vedeeran taru (2012) voitti valtakunnallisen LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon vuonna 2013.^[32][33]

Vuonna 2018 ilmestyi Vedeera vaarallisilla vesillä.^[34] Merja Leppälahden kirja-arvion mukaan ”Varsin painavasta sisällöstä huolimatta Vedeera vaarallisilla vesillä ei ole osoittelevan opettavainen, vaan hauska ja jännittävä kirja. Tarina päättyy onnellisesti, mutta paljon sellaista vielä jää, mistä voi ehkä lukea seuraavassa kirjassa.”^[35]

Kolmas Vedeera-romaani Vedeera ja polttavan auringon maa ilmestyi vuonna 2022.^[36] Helsingin Sanomien kirja-arvostelun mukaan ”Fantasia tarjoaa oivallisen kulman aikuistumiseen liittyvien minärimpuilujen kuvaamiseen. ”Metsäläistyttö” Vedeera tuntee ulkopuolisuutta ylimysperheiden tytärten seurapiirileikeissä. Samalla Vedeera tempoilee quirenilaisen velhonalku Selderonin ja ihmispoika Korilin välillä. Siinä missä J. R. R. Tolkienin Keskimaassa metafyysinen pahuus tiivistyy örkkeihin ja Mordoriin, Tontti tarjoilee harmaan sävyjä. Myös romanttiset kuviot ja naissankari päähenkilönä ovat kaukana Tolkienista, mutta lähestulkoon genren nykyisiä tehdasasetuksia. Tontti salakuljettaa fantasiakirjoihinsa omien aikuisten romaaniensa ja maailmanpolitiikan teemoja. Pöly tekee tuhojaan kuin amfetamiini ja heroiini Tontin edellisessä romaanissa Haava (2021). Se kuvaa jokaisen vanhemman pahinta painajaista, oman lapsen menettämistä.”^[37]

Vuonna 2011 ilmestyi Tontin ensimmäinen esseekokoelma Koti, uskonto ja isänmaa. Hannu Waaralan kirja-arvion mukaan (Savon Sanomat 19.2.2011): "Tontti edustaa globaalitietoista ja pohjimmiltaan liberaalia ajattelua, jolle sananvapaus ja ihmisoikeuskysymykset ovat kaikkein tärkeimpiä arvoja."^[38]

Vuonna 2016 julkaistiin esseekokoelma Viisastuminen sallittu. Turun Sanomien kirja-arvostelun mukaan ”Kaiken kaikkiaan kyseessä on viisas esseekokoelma, uskottavasti aikuisen ihmisen tekemä.”^[39]

Tontin uusin esseekokoelmansa on vuonna 2022 ilmestynyt Tarkoituksista ja keinoista. Helsingin Sanomien kirja-arviossaan Jani Saxell kirjoitti teoksesta "Tontin juuret ovat toisaalta mannermaisessa filosofiassa, toisaalta scifissä ja supersankarisarjakuvissa. Kokoelman parhaat esseet käsittelevätkin kulttuuria yllättävistä kulmista."^[40]

• Runeberg-palkintoehdokas 2020
• Lasten Luku-Varkaus -palkinto 2013
• Kalevi Jäntin palkinto 2006
• Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas 2006

• Vuosikirja. (Runoja tunteville) Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20950-7
• Jacasser. (Runoja tunteville) Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23826-3
• Lain laita. Helsinki: Aviador, 2020. ISBN 978-952-7347-27-0
• Kangasalan ja Jerusalemin runot. Helsinki: Aviador, 2024. ISBN 9789523812307

• Luokkakokous. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22083-1
• Sali. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-69-3
• Lento. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-27374-5
• Perintö. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-31969-6
• Haava. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 978-951-1-35685-1

• Koti, uskonto ja isänmaa. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-30-3
• Viisastuminen sallittu. Helsinki: Kosmos, 2016. ISBN 978-952-7144-21-3
• Tarkoituksista ja keinoista. Helsinki: Docendo, 2022. ISBN 978-952-382-404-1

• Vedeeran taru. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26283-1
• Vedeera vaarallisilla vesillä. Helsinki: Aviador, 2018. ISBN 978-952-7063-59-0
• Vedeera ja polttavan auringon maa. Helsinki: Aviador, 2022. ISBN 978-952-381-053-2

• Ihmiskokeita. (Proseduraalinen kollektiiviromaani. Yhdessä Markku Eskelisen, Anna Helteen, Juri Joensuun, Martti-Tapio Kuuskosken, Tiina Käkelä-Puumalan, Laura Lindstedtin, Maria Matinmikon, Marjo Niemen, Harry Salmenniemen, Jari Tammen, Taneli Viljasen, Sinikka Vuolan ja Jaakko Yli-Juonikkaan kanssa) Helsinki: Mahdollisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-93-6864-8

• Miehen rakkaus. (Toim. yhdessä Armas Alvarin kanssa) Helsinki: Gummerus, 2008. ISBN 978-951-20-7767-0

• Right and prejudice: Prolegomena to a hermeneutical philosophy of law. Aldershot: Ashgate Publishing, 2004. ISBN 0-7546-2397-1 (englanniksi)

• ”Mistä meille metsä, niitty, lähde”: Kirjoituksia Eeva-Liisa Mannerista. (Toim. yhdessä Tuula Hökän kanssa. Helsingin yliopistossa 5.12.2006 järjestetyn Manner-juhlaseminaarin puheet ja esitelmät) Helsinki: ntamo, 2008. ISBN 978-952-215-034-9
• (toim.): Tulkinnasta toiseen: Esseitä hermeneutiikasta. Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-152-6
• Filosofien oikeus II. (Toim. yhdessä Kaisa Mäkelän kanssa. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. E-sarja 3) Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 2001. ISBN 951-855-189-8
• Filosofien oikeus I. (Toim. yhdessä Kaisa Mäkelän ja Heta Gyllingin kanssa. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. E-sarja 2) Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 2001. ISBN 951-855-188-X

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Jarkko Tontti.

• Jarkko Tontin kotisivut
• Jarkko Tontti Otavan sivuilla
• Dosentti Markku Koivusalo haastattelee kirjailijaa 19.5.2020
• YLE Kulttuurivieras 23.4.2023
• Jarkko Tontin 50-vuotishaastattelu Helsingin Sanomissa.