I Pataljoona (I/JR 29) komentajana majuri (myöh everstiluutnantti) Saarelainen (25.6.-30.10.1941), väliaikaisena: kapteeni Armas Rapeli (16.8-16.9.1941), luutnantti Koski (1.11.1941-24.3.1942)
Kranaatinheitinjoukkue kaikista pataljoonan kunnista
III Pataljoona (III/JR 29) muodostettiin Sievin asemalla ja sen ensimmäiseksi komentajaksi oli määrätty majuri Riitesuo. Majuri Riitesuo määrättiin jo perustamisen aikana muihin tehtäviin ja väliaikaiseksi komentajaksi määrättiin kapteeni Leskinen ja perustamisvaiheen jälkeen ratsumestari Niilo Eerola (25.6.1941-30.09.1941, kaatui Vilgan itäpuolella), kapteeni Armas Rapeli (1.10.1941-24.3.1942).
7. Komppanian miehistö pääosin Rautiosta, myös Kalajoelta ja Sievistä
8. Komppanian miehistö Kalajoelta
9. Komppanian miehistö Sievistä
3. Konekiväärikomppanian miehistö Kalajoelta
3. Esikuntakomppanian miehistö Kalajoelta
Kranaatinheitinjoukkueen miehistö oli koottu pataljoonan alueen kunnista
Kranaatinheitinkomppania perustettiin kokkolalaisista ja kälviäläisistä Kokkolassa. Sen ensimmäisenä päällikkönä oli kapteeni Uunila
Pst. Tykkikomppania perustettiin Haapajärvellä, miehistö pääosin Reisjärveltä. Päällikkönä oli luutnantti Salminen
Rykmentin Esikuntakomppania perustettiin Kokkolassa, miehistö Kokkolasta ja Vetelistä
Kolonna (Kol./JR 29)
Pataljoonan jääkärijoukkueista muodostettiin jo perustamisvaiheessa jääkärikomppania, jonka päälliköksi asetettiin luutnantti O. Björklund.
Rykmentti 29 sai lähes määrävahvuuksien mukaisen varustuksen lukuun ottamatta sitä, että I Pataljoona sai kiväärinsä vasta keskityskuljetusten loputtua Liperissä.[1]
Keskittäminen
Keskityskuljetukset aloitettiin 20. kesäkuuta ja rykmentin kuljettamiseen tarvittiin kahdeksan junaa. Keskitysalueeksi ensi vaiheessa oli määrätty Liperi. I pataljoona purettiin Ylämyllyn rautatieasemalla ja majoittui kirkonkylältä koilliseen. II pataljoona purettiin Vihtarin rautatieasemalla, minkä jälkeen pataljoona majoittui metsään Onkisalmen länsipuolelle. III pataljoona purettiin Liperissä majoittui kirkonkylältä lounaaseen.[2]
Rykmentti sai käskyn siirtyä Kiteelle 26. kesäkuuta. Kuitenkin ryhmitysmuutoksen takia koko 11. divisioona siirtyi vielä Värtsilän ja Korpiselän suuntiin keskitettyjen divisioonien väliin Kaustajärven kahta puolen. Osana tätä siirtoa rykmentti siirtyi Patsolan kylän pohjoispuolelle. Alueelle saavuttuaan rykmentille alistettiin motorisoitu 13. tykkikomppania, jonka päällikkönä oli luutnantti Kuovi.[3]
Rykmentin lakkauttaminen ja tapahtumat sen jälkeen
Jalkaväkirykmentti 29 ja sen II ja III pataljoona lakkautettiin 11.D:n päätöksellä 9.3.1942. Pataljoonien vanhimmat ikäluokat kotiutettiin, ja nuorimpia miehiä siirrettiin muihin yksiköihin, mm. I/JR 29:ään, joka siis jäi elämään.
I/JR 29 jatkoi taistelua aluksi 11.D:lle alistettuna, mutta 4.7.1943 pataljoona liitettiin 15. prikaatiin. Siitä tuli prikaatin IV pataljoona (IV/15.Pr.) ja komppaniat saivat numerot 13, 14, 15 ja 16 (aik. KKK/I/JR 29).
Pataljoona oli aluksi etulinjassa Kimjärvestä itään ja sitten linnoitustöissä Juksovanjärvellä ja Syvärinjoen varrella Mäntysova-Pitma-maastossa. Lokakuun 1943 alkupuolella se siirtyi junakuljetuksella Syvärinjoen alajuoksulle Kuuttilahteen, jossa jatkoi asemasotaa. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua vetäytyminen Kuuttilahden suunnalla alkoi 18.6.1944, ja vetäytymisvaiheen viivytystaistelut pataljoona kävi Laatokan rannan tuntumassa ja osallistui merkittävästi mm. Nietjärven torjuntataisteluun. Pataljoona päätyi lopulta 17.8.1944 Lemetin maastoon, jossa oli kv-töissä jatkosodan tulitauon alkamiseen saakka.
3.-4.9. pataljoona marssi Impilahdelle, josta alkoi kuljetus kohti pohjoista ja Lapin sotaa. Pataljoona eteni Kemiin, jonka valtaukseen saksalaisilta se osallistui. Matkaa jatkettiin sitten saksalaisten perässä Rovaniemen eteläpuolle, pataljoonan 13. ja 14. komppanioista muodostettu SissiK. Hyytiäinen kävi kuitenkin kääntymässä Unarinjärvellä saakka.
Rovaniemen eteläpuolen maastossa alettiin 25.10.1944 suunnitella pataljoonan kotiuttamista, ja marssi kohti etelää alkoi 3.11.1944. Veitsiluodossa pataljoona lastattiin laivaan, joka aamulla 14.11. lähti kohti Kokkolan Ykspihlajan satamaa. Kotiutukset alkoivat 17.11. ja 20.11.1944 kaikki miehet oli kotiutettu.
Lähteet
Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5
Susitaival Paavo: Rykmentti taistelee – Jalkaväkirykmentti 29 vuosina 1941–42. Kokkola: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1948.
Antti Laitinen: Suomen historian pro gradu: Reserviläisrykmenttinä jatkosodassa – JR 29 vuosina 1941–1942. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos, 2011.
Antti J. Laitinen: Keskipohjalaisen rykmentin tie jatkosodassa. Jalkaväkirykmetti 29:n historia 1941-42. 2012 ISBN 978-952-93-1374-7
↑ abJatkosodan tiellä, s. 241–259. ('Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas) Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9
