Sen kunniaksi pystytettiin Ässärykmentin muistomerkki Kallioon Alli Tryggin puistoon 13. lokakuuta 1940. Kalliossa sijaitsee myös Ässänrinne niminen katu, joka sijaitsee kyseisen puiston lounaislaidalla alkaen Hämeentiestä ja päättyen Porthaninkatuun[1].
Jalkaväkirykmentti 11 perustettiin 13. - 18. lokakuuta 1939 Helsingissä.
Keskittäminen
Jalkaväkirykmentti 11 keskitettiin 19. lokakuuta 1939 Johanneksen alueelle osaksi 4. divisioonan puolustusryhmitystä. II pataljoonan tehtävänä Kuolemajärven lohkoa, III pataljoona oli divisioonan reservinä. Loppuosa rykmentistä ryhmitettiin alueelle Lipola-Ojala päätoimintasuuntanaan Karhulan lohko.[2]
Välittömästi sodan päättymisen jälkeen rykmentin sotilaat päättivät luoda rykmentin oman muistomerkin. Rahat kerättiin rykmenttiläisten keskuudesta, ja työ annettiin kuvanveistäjä Aarre Aaltosen tehtäväksi. Helsingin kaupunki suhtautui asiaan myönteisesti ja antoi patsasta varten paikan Alli Tryggin puistostaKalliossa.[3]
Sotatieteen laitos: Talvisodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1991. ISBN 951-0-17565-X
Toimituskunta: Hatjalahdelta Viipurinlahdelle: muistelmateos Jalkaväkirykmentti 11:n vaiheista Suomen itsenäisyystaistelussa talvena 1939–1940, sitä edeltäneen YH-kauden aikana sekä solmitun rauhankin päivinä. Helsinki: Ässä-rykmentti ry, 1940.