Rykmentin komentaja eversti Wahlbeck (edessä oikealla) ja hänen tykistökomentajansa everstiluutnantti Swendelin (Wahlbeckin takana) I pataljoonan komentopaikalla Äyräpään sillanpääasemassa.
Esikunta ja esikuntakomppania, 1. ja 2. Komppania Sulkavan Tuonilahden alueella
3. Komppania ja Konekiväärikomppania perustettiin Puumalan Vesiniemen parakkialueella
Kranaatinheitinjoukkue perustettiin Haukivuorella
II Pataljoona (kapteeni Verner Vaherma) perustettiin 17.-19. kesäkuuta Juvalla lukuun ottamatta Haukivuorella perustettua kranaatinheitinjoukkuetta.[2]
III Pataljoona (majuri Lasse Varko) perustettiin 17.-19. kesäkuuta seuraavasti[3]:
esikunta, esikuntakomppania, 9. ja 12. komppania eli konekiväärikomppania Kangasniemellä
Rykmentin kolonna perustettiin Sulkavan Tuonilahden alueella[1]
Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta aivan kaikilta osin ei rykmentin määrävahvuuksia saavutettu.
Keskittäminen
Sodan alkaessa JR 49 määrättiin II armeijakunnan reserviksi ja rykmentti taistelikin sodan alkupuolen erillään muusta divisioonasta alistettuna mm. 18. divisioonalle.