Jalkaväkirykmentti 35 (JR 35) oli jatkosodan aikainen Lounais-Suomen sotilasläänin perustama Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti. Rykmentti liitettiin 1. divisioonaan.
Perustaminen
Varsinais-Suomen suojeluskuntapiiri perusti rykmentin joukot seuraavasti:
- Esikunta perustettiin Liedossa [1]
- I Pataljoona (I/JR 35)
- Pataljoonan esikunta Lieto [1]
- 1. Komppania Tarvasjoki [1]
- 2. Komppania Marttila [1]
- 3. Komppania Turun läänin Koskella [1]
- 4. Komppania ja Kranaatinheitinjoukkue Paimio [1]
- II Pataljoona (II/JR 35)
- Pataljoonan esikunta, 8. Komppania sekä Kranaatinheitinjoukkue Pöytyä [1]
- 5. Komppania Oripää [1]
- 6. Komppania Alastaro [1]
- 7. Komppania Vampula [1]
- III Pataljoona (III/JR 35)
- Pataljoonan esikunta ja Kranaatinheitinjoukkue Mellilä [1]
- 9. Komppania, 10. Komppania sekä 12. Komppania Loimaa [1]
- 11. Komppania Metsämaa [1]
- 13. Komppania eli Kranaatinheitinkomppania (13.K/JR 35) Littoinen [1]
- 14. Komppania eli Tykkikomppania (14.K/JR 35) Kyrö [1]
- Kolonna/Jalkaväkirykmentti 35 (Kol./JR 35) Lieto [1]
Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta aivan kaikilta osin ei rykmentin määrävahvuuksia saavutettu.
Komentajat
Rykmentinkomentajina olivat:
Keskittäminen
Jalkaväkirykmentti 35:n keskítysalueeksi määrättiin Lahti. Rykmentin esikunta ja esikuntakomppania lähtivät Liedosta 22. kesäkuuta junalla Lahteen. Seuraavina päivinä lähti loppuosa rykmentistä:
- I Pataljoona Paimiosta, lukuun ottamatta 3. Komppaniaa, joka liittyi III Pataljoonan kuljetukseen Mellilässä.
- II Pataljoona ja 14. Komppania Kyröstä lukuun ottamatta 5. ja 6. Komppaniaa, jotka kuormattiin Loimaalla ja 7. Komppaniaa, joka liittyi III Pataljoonan kuljetukseen Ypäjällä
- III Pataljoona lähti Mellilästä, Loimaalta ja Ypäjältä.
- 13. Komppania lähti Littoisista Turkuun ja kulki esikunnan mukana Lahteen [6]
Rykmentissä palvelleita
Rykmentissä palveli mm. kapteeni Paavo Kairinen, joka tuli myöhemmin tunnetuksi asekätkennästä ja asepalveluksesta Yhdysvaltojen armeijassa, jossa Kairinen yleni everstiksi. Turun Radio on haastatellut JR35 palvelleita sotaveteraaneja maatalousneuvos Eeri Hyrkköä ja Paavo Kairista 6.7.1994[7]. Maanviljelyneuvos ja 1970-luvun lopun puolustusministeri Taisto Tähkämaa oli JR35:n riveissä Tali-Ihantalan taisteluissa kesällä 1944.[8].
Myös Suomen tasavallan 9. presidentti Mauno Koivisto kuului rykmenttiin. Koivisto siirtyi rykmenttiin vuonna 1942. Vasta helmikuussa 1944 Koivisto siirtyi Lauri Törnin johtamaan jääkärikomppaniaan.[9].
Lähteet
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5
- Tuokko Kaino: 1. Divisioona 1941-1944. Saarijärvi: JR 56:n ja 60:n Kilta - 1.D:n historiatoimikunta, 1995. ISBN 952-90-6970-7
- Kairinen Paavo: Jalkaväkirykmentti 35 1941-1944. Loimaa: omakustanne, 1991. ISBN 952-90-3123-8
Viitteet
Aiheesta muualla
- Kotiranta, Veikko: Vieljärveltä Ihantalaan III/JR 35 jatkosodassa. Loimaa: Kustannus HD, 2002. ISBN 951-98881-4-4
- Pietilä, Arto (toim): Mars, eteenpäin!. Loimaa: Kustannus HD, 2006. ISBN 952-5556-18-2
- Pietilä, Arto (toim): Koukkamiehet kolmella kannaksella. Kustannus HD, 2004. ISBN 952-5556-03-4
- Pietilä, Arto: Puna-armeijaa pysäyttämään - Koukkamiehet kuoleman lohkolla. Kustannus HD, 2005. ISBN 952-5556-08-5
- Pietilä, Arto (toim): Hurja Rykmentti tositoimissa. Loimaa: Kustannus HD, 2007. ISBN 978-952-5556-31-5
