Jakson 7 alkuaine on alkuaine, joka sijaitsee jaksollisen järjestelmän seitsemännessä jaksossa. Seitsemäs jakso sisältää 32 alkuainetta alkaen frankiumista ja päättyen oganessoniin. Tämän jakson alkuaineiden järjestysluvut ovat välillä 87–118. Se on samalla jaksollisen järjestelmän viimeinen jakso, johon kuuluvia alkuaineita toistaiseksi tunnetaan.
Seitsemännen jakson alkuaineista yhdelläkään ei ole vakaita isotooppeja, vaan ne kaikki ovat radioaktiivisia. Uraani-isotooppien 235U ja 238U sekä toriumisotoopin232Th puoliintumisajat ovat kuitenkin useita miljardeja vuosia, minkä vuoksi maapallolla yhä esiintyy sen muodostuessa jo ollutta uraania ja toriumia. Eräitä muitakin tämän jakson alkuaineita esiintyy luonnossa pieniä määriä pääasiassa uraanin ja toriumin hajoamistuotteina eli niistä alkavien hajoamissarjojen välijäseninä.
Seitsemännen jakson loppupään alkuaineista monia on keinotekoisestikin voitu valmistaa vain niin pieniä määriä, ettei niiden kemiallisia ominaisuuksia ole juuri voitu tutkia. Useimmat tämän jakson alkuaineista ovat metalleja. Sijaintinsa perusteella jaksollisessa järjestelmässä odottaisi tennessiinin olevan halogeeni ja oganessoninjalokaasu. On kuitenkin päätelty, että suhteellisuusteoreettisten ilmiöiden vuoksi tennessiini saattaa olla eräiltä ominaisuuksiltaan metallimainen[2], ja eräiden laskelmien mukaan oganesson saattaa olla kiinteä aine.[3]
Yhdelläkään tämän jakson alkuaineella ei tiettävästi ole mitään biologista tehtävää.
Seitsemännen jakson alkuaineista kauimmin tunnettu on uraani. Se tunnettiin jo 1700-luvun lopulla. Torium löydettiin 1800-luvun alussa ja radium aivan saman vuosisadan lopussa. Muut on löydetty tai valmistettu vasta 1900- ja 2000-luvuilla.