Gyllenhaalin ensimmäinen pääosa oli vuoden 1999 elokuvassa Lokakuun taivas. Sitä seurasi vuonna 2001 kulttihitiksi noussut indie-elokuvaDonnie Darko, jossa hän näytteli psykologisista ongelmista kärsivää nuorta. Elokuvassa näytteli myös Gyllenhaalin sisar Maggie Gyllenhaal. Vuoden 2004 menestyselokuvassa The Day After Tomorrow Gyllenhaal näytteli kataklysmisen ilmastonmuutoksen keskelle joutunutta opiskelijaa yhdessä Dennis Quaidin kanssa. Irtautuen aikaisemmista roolityypeistään Gyllenhaal esitti sen jälkeen turhautunutta Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta elokuvassa Merijalkaväen mies (2005). Samana vuonna hän sai kriitikoilta kiitosta puhekielisesti ”homocowboyksi” nimitetystä roolistaan[1][2] kiitetyssä ja kiistellyssä elokuvassa Brokeback Mountain edesmenneen näyttelijä Heath Ledgerin kanssa.
Gyllenhaal syntyi vuonna 1980 Los Angelesissa, Kaliforniassa, ohjaaja Stephen Gyllenhaalille ja tuottaja-käsikirjoittaja Naomi Fonerille (omaa sukua Achs).[3] Hänen isosiskonsa Maggie Gyllenhaal on myös näyttelijä, ja esitti Jaken näyttelemän hahmon sisarta elokuvassa Donnie Darko. Gyllenhaalin isä, ruotsalaisenLänsi-Götanmaalta kotoisin olevan Gyllenhaal-aatelissuvun jälkeläinen, kasvatettiin swedenborgilaiseen uskoon. Hänen viimeinen Ruotsissa syntynyt esi-isänsä oli vuonna 1866[4] Yhdysvaltoihin muuttanut Anders Leonard Gyllenhaal. Gyllenhaalin äiti taas on venäläistä alkuperää olevasta, newyorkilaisesta juutalaisperheestä.[5] Gyllenhaalin bar mitsva -juhlat pidettiin asunnottomien suojassa, koska hänen vanhempansa halusivat hänen olevan kiitollinen etuoikeutetusta elämäntavastaan.[6] Gyllenhaal on sanonut pitävänsä itseään ”enemmän juutalaisena kuin minään muuna”.[7] Gyllenhaalin vanhemmat halusivat hänelle tavallisen lapsuuden, ja hän työskenteli useita kesiä hengenpelastajana uimarannalla ja apupoikana ravintolassa.[8]
Näyttelijän ura
Uran alku
Lapsuudessaan Gyllenhaal oli säännöllisesti tekemisissä elokuvien kanssa, sillä hänen perheellään oli vahvat siteet elokuvateollisuuteen. Hän teki debyyttinsä näyttelijänä 11-vuotiaana, Billy Crystalin poikana vuoden 1991 komediaelokuvassa Kaupunkicowboyt. Hänen vanhempansa eivät antaneet hänen esiintyä vuoden 1992 elokuvassa Mestarit, sillä se olisi vaatinut kahden kuukauden poissaolon kotoa.[3] Seuraavina vuosina hänen vanhempansa sallivat hänen osallistua koe-esiintymisiin, mutta kielsivät säännöllisesti häntä ottamasta vastaan rooleja, joita hänelle tarjottiin.[8] Gyllenhaal esiintyi kuitenkin isänsä elokuvissa useita kertoja. Hän näytteli vuoden 1993 elokuvassa Suljettujen ovien takana (yhdessä sisarensa Maggien kanssa), sarjan Homicide – pelon kadut jaksossa vuonna 1994 ja vuoden 1998 komediassa Homegrown – hamppukunkut. Jake ja Maggie esiintyivät yhdessä äitinsä kanssa kahdessa Food Network -televisiokanavan italialaisen ruokaohjelman Molto Marion jaksossa. Ennen viimeistä vuottaan lukiossa ainoa elokuva, jossa Gyllenhaalin sallittiin esiintyä ja joka ei ollut hänen isänsä ohjaama, oli Josh and S.A.M., vähän tunnettu lasten seikkailu.[5]
Gyllenhaal valmistui Harvard-Westlaken koulusta Los Angelesissa vuonna 1998 ja pääsi sen jälkeen Columbian yliopistoon, jota hänen sisarensa ja äitinsä myös kävivät, opiskelemaan itämaisia uskontoja ja muun muassa kirjallisuutta. Gyllenhaal jätti opiskelunsa kahden vuoden kuluttua keskittyäkseen näyttelemiseen, mutta hän on kertonut haluavansa jossain vaiheessa suorittaa opintonsa loppuun.[3][5] Gyllenhaalin ensimmäinen päärooli oli vuoden 1999 elokuvassa Lokakuun taivas, joka on Joe Johnstonin adaptaatio Homer Hickamin omaelämäkerrasta Rocket Boys. Elokuvassa hän esitti nuorta länsivirginialaista miestä, joka toivoo saavansa tiedestipendin välttyäkseen päätymästä töihin hiilikaivokseen. Elokuva tuotti 32 miljoonaa dollaria, ja sitä kuvattiin Sacramento News & Review -lehdessä Gyllenhaalin ”läpimurtoesitykseksi”.[5][9]
Arvostelumenestys
Donnie Darko, Gyllenhaalin toinen merkittävä elokuva, ei ollut menestys teattereissa ensi-ilta-aikanaan vuonna 2001, mutta siitä tuli vähitellen kulttisuosikki.[10]Richard Kellyn ohjaama elokuva sijoittuu vuoteen 1988. Pääosassa Gyllenhaal esittää ongelmista kärsivää teini-ikäistä, joka pelastuttuaan täpärästi kuolemalta saa näkyjä 1,8 metriä pitkästä Frank-nimisestä jäniksestä, joka varoittaa häntä maailmanlopusta. Kriitikot ottivat Gyllenhaalin suorituksen hyvin vastaan; Culturevulture.netin Gary Mairs kirjoitti, että ”Gyllenhaal onnistuu vaikeassa tehtävässä vaikuttaa sekä värittömän normaalilta että syvästi häiriintyneeltä samaan aikaan, usein samassa kohtauksessa”.[11][12]
Donnie Darkon arvostelumenestyksen jälkeen Gyllenhaalin seuraava rooli oli pääosa vuoden 2002 elokuvassa Highway – vaarojen valtatie, jonka sekä yleisö että kriitikot jättivät huomiotta. Eräs kriitikko kuvasi hänen suoritustaan ”hupsuksi, kliseiseksi ja suoraan videolle sopivaksi”.[5] Gyllenhaal menestyi paremmin Jennifer Anistonin vastanäyttelijänä elokuvassa Kiltti tyttö, joka sai ensi-iltansa Sundance-elokuvafestivaalilla vuonna 2002. Hän esitti pääosaa myös elokuvassa Ihanat naiset yhdessä Catherine Keenerin kanssa.[13] Molemmissa elokuvissa hän esitti epävakaata hahmoa, joka aloittaa uhkarohkean suhteen itseään vanhemman naisen kanssa. Gyllenhaal myöhemmin kuvasi näiden roolien luonnetta sanoilla ”teini-ikäinen siirtymävaiheessa”.[14] Gyllenhaal oli myös pääosassa Touchstone Picturesin romanttisessa komediassa Bubble Boy, joka perustui löyhästi David Vetterin tarinaan. Elokuva kertoo nimihahmonsa seikkailuista hänen tavoitellessaan elämänsä rakkautta, ennen kuin tämä menee naimisiin väärän miehen kanssa.[15] Kriitikot haukkuivat elokuvan – eräs kriitikko kutsui sitä ”tyhjäpäiseksi, kaoottiseksi, täysin mauttomaksi raakuudeksi”.[16]
Bubble Boyn jälkeen Gyllenhaal näytteli pääosaa Dustin Hoffmanin, Susan Sarandonin ja Ellen Pompeon kanssa elokuvassa Moonlight Mile, jossa hän esitti kihlattunsa kuoleman ja hänen vanhempiensa surun kanssa painivaa nuorta miestä. Tarina perustuu löyhästi kirjailija-ohjaaja Brad Silberlingin henkilökohtaisiin kokemuksiin tyttöystävänsä Rebecca Schaeffer murhan jälkeen.[17] Elokuva sai sekä hyviä että huonoja arvosteluita.[18]
Teatteridebyytissään Gyllenhaal näytteli Lontoossa pääosaa Kenneth Lonerganin henkiin herättämässä näytelmässä This is Our Youth.[22] Gyllenhaal kertoi, että ”jokainen näyttelijä, jota arvostan, on tehnyt teatterityötä, joten tiesin, että minun on yritettävä sitä”.[23] Näytelmä oli ollut sensaatio Broadwaylla ja sitä esitettiin kahdeksan viikon ajan Lontoon West Endissä. Gyllenhaal sai myönteisiä arvosteluita ja Evening Standardin teatteripalkinnon kategoriassa ”erinomainen uusi tulokas”.[24][25]
Brokeback Mountain ja sen jälkeen
2005 oli huomattava vuosi Gyllenhaalille, joka esitti pääosaa kriitikkojen kehumissa elokuvissa Todiste, Merijalkaväen mies ja Brokeback Mountain. Elokuvassa Todiste, jossa näyttelivät myös Gwyneth Paltrow ja Anthony Hopkins, Gyllenhaal esitti matematiikan opiskelijaa, joka yrittää saada Paltrowin hahmon julkaisemaan vallankumouksellisen matemaattisen todistuksen ongelmaan, joka on vaivannut matemaatikkoyhteisöä. Merijalkaväen miehessä Gyllenhaal irtautui tyypillisestä ”herkästä mutta häiriintyneestä” roolihahmostaan esittäen aggressiivista maskuliinisuutta väkivaltaisena Yhdysvaltojen merijalkaväen sotilaana Persianlahden sodassa.
Elokuvassa Brokeback Mountain Gyllenhaal ja Heath Ledger esittivät nuoria miehiä, jotka tapaavat ryhtyessään paimentamaan lampaita ja aloittavat homoseksuaalisen suhteen, joka jatkuu 1960- ja 1970-lukujen läpi. Elokuvaa kutsuttiin tiedotusvälineissä usein ”homocowboyelokuvaksi”.[26] Elokuva voitti Kultaisen leijonanVenetsian elokuvajuhlilla. Se sai myös neljä Golden Globe -palkintoa, neljä Bafta-palkintoa ja kolme Oscar-palkintoa. Gyllenhaal nimitettiin esityksensä vuoksi Oscar-ehdokkaaksi parhaan miessivuosan kategoriassa, mutta hän hävisi Oscarin elokuvassa Syriana näytelleelle George Clooneylle. Gyllenhaal sai samasta roolista myös parhaan miessivuosanäyttelijän Bafta-palkinnon sekäSAG-palkintoehdokkuuden. Hän ja Ledger voittivat vuoden 2006 MTV Movie Awardin ”parhaasta suudelmasta”. Pian 78. Oscar-gaalan jälkeen Gyllenhaal kutsuttiin Yhdysvaltain elokuva-akatemian jäseneksi tunnustukseksi näyttelijänurastaan[27]. Viimeisimpänä Americans for the Arts -järjestö antoi Gyllenhaalille vuoden 2006 Young Artist -palkinnon ”taiteellisesta loistavuudesta” roolissaan.[28]
Gyllenhaal toi ilmi vaihtelevat tunteensa Ang Leen ohjauksesta elokuvassa, mutta yleisesti ottaen hän ennemminkin ylisti kuin kritisoi Leen ohjaustyyliä. Vaikka hän valitti tavasta, jolla Lee tapasi irtautua näyttelijöistään kuvauksen alkaessa, hän kehui Leen rohkaisevaa ohjausta ja herkkää lähestymistapaa elokuvan materiaaliin.[29][30]Directors Guild of American palkintojen jakotilaisuudessa 28. tammikuuta 2006 Gyllenhaal ylisti Leetä myös hänen ”nöyryydestään ja kunnioituksestaan kaikkia ympäröiviä ihmisiä kohtaan”.[31]
Kun häneltä tiedusteltiin Ledgerin kanssa tehdyistä intiimeistä kohtauksista, Gyllenhaal vertasi niitä ”seksikohtauksen tekemiseen naisen kanssa, joka ei erityisesti viehätä minua”.[32]Brokeback Mountainin julkaisun jälkeen näyttelijän seksuaalisesta suuntautumisesta kiersi erilaisia huhuja. Kun häneltä kysyttiin huhuista haastattelun aikana, Gyllenhaal vastasi:
»Tiedäthän, on imartelevaa, että minun huhutaan olevan biseksuaali. Se tarkoittaa, että kykenen näyttelemään useampia erilaisia rooleja. Olen avoin kaikelle sille, miksi ihmiset haluavat minua kutsua. En ole ikinä ollut seksuaalisesti kiinnostunut miehistä, mutten usko pelkääväni sitä, jos niin joskus tapahtuisi.[33]»
Gyllenhaal elokuvan Todiste ensi-illassa syyskuussa 2006.
Gyllenhaalia on pidetty kansainvälisesti seksisymbolina, ja hänet nimettiin yhdeksi People-lehden "50 kauneimmasta ihmisestä" vuonna 2006.[40] Hänet otettiin myös Peoplen luetteloon ”vuoden 2006 kuumimmista poikamiehistä”. Vastauksena tämäntyyppisille valtavirran listauksille tuhannet homo- ja bimiehet äänestivät Gyllenhaalin AfterElton.comin vuoden 2007 Hot 100 -luettelon kärkeen.[41]
Yksityiselämä
Perhe
Gyllenhaalin sisar Maggie on naimisissa näyttelijä Peter Sarsgaardin kanssa, joka näytteli Gyllenhaalin kanssa elokuvissa Merijalkaväen mies ja Rendition. Gyllenhaalin sisarentytär syntyi lokakuussa 2006.[42]Jamie Lee Curtis on Jake Gyllenhaalin kummitäti,[3] ja hän on useasti kertonut kummisetiensä olevan homopari.[43][44] Gyllenhaal on itse edesmenneen Heath Ledgerin ja Michelle Williamsin tyttären (s. 2005) kummisetä. Sekä Ledger että Williams näyttelivät Gyllenhaalin kanssa Brokeback Mountainissa.[45] Gyllenhaalin setä Anders Gyllenhaal on The Miami Herald -lehden päätoimittaja.
Suhteet
Gyllenhaal seurusteli Rilo Kiley -yhtyeen laulajan Jenny Lewisin kanssa vuonna 2001,[46] ja myöhemmin näyttelijä Kirsten Dunstin kanssa. Pari tapasi toisensa Maggie Gyllenhaalin kautta. Hän näytteli Dunstin kanssa elokuvassa Mona Lisa Smile. Pari aloitti seurustelun syksyllä 2002, mutta heidän raportoitiin eronneen kesällä 2004.[47] Dunstin kanssa Gyllenhaal hankki saksanpaimenkoiran nimeltään Atticus, jonka he pelastivat losangeleslaisesta koirasuojasta. Gyllenhaalilla on myös mopsi nimeltään Boo Radley. Molemmat koirat on nimetty Harper Leen kirjoittaman romaanin Kuin surmaisi satakielen hahmojen mukaan.
Vuonna 2007 tiedotusvälineissä huhuttiin Gyllenhaalin ja hänen Rendition-elokuvan vastanäyttelijänsä Reese Witherspoonin välisestä romanssista. Witherspoon erosi miehestään Ryan Phillippestä lokakuussa 2007.[48] Gyllenhaal ja Witherspoon esiintyivät avoimesti pariskuntana matkallaan Roomaan hieman eron jälkeen kiellettyään aikaisemmin heitä koskevat huhut.[49] Pari erosi vuonna 2009.[50] Tämän jälkeen Gyllenhaal seurusteli myös laulaja Taylor Swiftin kanssa.[51]
Politiikka ja muut kiinnostukset
Gyllenhaal on osallistunut aktiivisesti politiikkaan. Hän on kuvannut mainoksen Rock the Vote -järjestölle ja vieraillut sisarensa kanssa Etelä-Kalifornian yliopistossa rohkaisemassa opiskelijoita äänestämään Yhdysvaltain vuoden 2004 presidentinvaalien aikana.[52] Hän kampanjoi myös Yhdysvaltain demokraattisen puolueen ehdokkaan John Kerryn puolesta.[53] Hän on kuitenkin sanonut, että ”minua turhauttavat politiikkaa puhuvat näyttelijät. Olen poliittinen ja teen elokuvissani valintoja, jotka ovat mielestäni poliittisia. Yritän sanoa asiota sillä, mitä teen”.[54] Elokuvaa Rendition varten tehdyssä haastattelussa hän on ilmaissut mielipiteensä siitä, että ”on surullinen aika, kun näyttelijät ovat poliitikkoja ja poliitikot näyttelijöitä”.[55]
Gyllenhaal on kertonut, että ”en ole oikein löytänyt onneani aineellisesta menestyksestä – enemmän haluaminen ei ole tehnyt minua onnelliseksi. Nyt ymmärrän, että aina kun haluan jotain lisää, se ei tule tekemään minua onnelliseksi. En ole jäsenkorttia mukanaan kantava buddhalainen, mutta yritän harjoittaa tietoisuuttani”.[60]
