Jaama oli keskikokoinen kylä Vpl Pyhäjärvellä, Karjalankannaksella. Kylä sijaitsi Pyhäjärven lounaisella rannalla, Alakylästä Saapruun ja edelleen Taipaleeseen johtavan tien, ns. Tykkitien varrella. Kylän länsipuolella kulki myös Vpl. Pyhäjärveltä Kiviniemeen johtanut maantie. Lähimpiä naapurikyliä olivat lounaassa ja etelässä Noitermaa, idässä Tolsterniemi, lännessä Kiimajärvi ja luoteispuolella Kivi- ja Suhapaarinan kylät. Jaaman kylä kuului Noitermaan kansakoulupiiriin, ja kylän keskustasta Noitermaan koululle oli matkaa n. 2 km. Noitermaan kylässä sijaitsivat myös lähimmät kaupalliset palvelut. Jaaman kylä on mahdollisesti saanut nimensä siellä sijainneesta kyytiasemasta, ja kylän talojen kerrotaan kuuluneen kyytimiehille.[1]
Jaaman kylä oli tyypillinen pyhäjärveläiskylä, joka sai elantonsa pääasiassa maanviljelyksestä ja kalastuksesta. Vuonna 1929 toimitetun maanmittauksen ja -laskennan mukaisesti kylässä oli peltoa yhteensä 132,94 ha, niittyä 77,99 ha ja metsää 557,96 ha. Tiloja kylässä oli v. 1925 25 kappaletta. Uudispellon raivaus oli kylässä voimakasta, sillä v. 1943, jatkosodan aikana, ilmoitettiin kylässä olevan viljelyksessä 169,30 ha peltoa, eli 27% enemmän kuin v. 1929. Pyhäjärven nuotta-apajista sijoittuivat Jaaman kylän läheisyyteen Väliveden apajat, Alakolkan apajat ja ns. Kuha-apajat.[2]
Lähteet
- ↑ Wiika, Impi 1950: Vpl. Pyhäjärvi. Kappale kannakselaisvaiheita, s. 458.
- ↑ Wiika, Impi 1950: Vpl. Pyhäjärvi. Kappale kannakselaisvaiheita, s. 238, 257-258, 273.