Jättipuupistiäinen (Urocerus gigas, syn. Sirex gigas) on puupistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen. Jättipuupistiäinen vahingoittaa mänty- ja kuusipuutavaraa. Suomessa lajia esiintyy koko maassa.
Jättipuupistiäisen pituus ilman munanasetinta on 12–40 mm.
Naaras on ampiaismainen, takaruumiissa leveät keltaiset poikkijuovat, kaksi keltaista niskatäplää ja lähes takaruumiin mittainen munanasetin. Koiras on pienempi kuin naaras. Koiraalla on myös kaksi keltaista niskatäplää, mutta takaruumis sillä on punertavanruskea ja tummakärkinen.[2][3]
Jättipuupistiäisen toukat ovat harmaanvalkeita ja niiden peräpäässä on lyhyt ruskea piikki.[3]
Levinneisyys
Jättipuupistiäinen elää Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Se on levinnyt ihmisen mukana Kiinaan ja Chileen.[4][5]
Suomessa lajia esiintyy koko maassa.[3]
Elintavat
Jättipuupistiäinen ja sinipuupistiäinen (Sirex juvencus) ovat kaksi Suomen yleisintä havupuutavaraa vahingoittavaa puupistiäislajia.[6]
Jättipuupistiäiset parveilevat heinäkuussa ja muninta jatkuu aina syyskuulle asti. Naaras tekee pitkällä neulanohuella munanasettimellaan puun kuoren läpi reiän syvälle puuhun, jonne se laskee munansa. Jättipuupistiäisen toukat syövät puuta 2–5 vuotta[6] kaivertaen puuhun pitkiä jopa läpi rungon ulottuvia risteileviä käytäviä. Käytävät ovat täynnä hienojakoista, lähes pölymäistä, purua.
Lars-Henrik Olsen, Jakob Sunesen, Bente Vita Pedersen: Murkkuja ja mehiläisiä metsien pikkueläimiä, (Suomentanut Aino Ahonen), WSOY, 1997, ISBN 951-0-21393-4