Jääkuikka
Uhanalaisuusluokitus
Silmälläpidettävä [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Kuikkalinnut Gaviiformes
Heimo:	Kuikat Gaviidae
Suku:	Kuikat Gavia
Laji:	adamsii
Kaksiosainen nimi
Gavia adamsii (Gray, 1859)
Jääkuikan levinneisyys. Keltainen lisääntymisalue, oranssi talvehtimisalue.
Katso myös
Jääkuikka Wikispeciesissä   Jääkuikka Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Jääkuikka (Gavia adamsii) on kuikista suurin.

Jääkuikan väritys on musta-valkokirjava: pää on musta, vatsapuoli valkea ja vartalo mustan ja valkean kuvioima. Nokka on banaaninkeltainen. Lajin pituus on noin 77–90 cm, siipien kärkiväli 135–150 cm ja paino 5,8 kiloa.

Jääkuikka pesii Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa ja talvehtii Norjan rannikolla, Japanin ja Kamtshatkan välisellä merialueella sekä Pohjois-Amerikan länsirannikolla. Venäjän Euroopan puoleisessa osassa pesii 50-100 paria. Suomessa jääkuikka on keväisin ja syksyisin erittäin vähälukuinen läpimuuttaja ja talvella hyvin harvinainen vieras. Vuosittain Suomessa tavataan joitain kymmeniä jääkuikkia, pääosin Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikoilla huhti-toukokuussa.

Pohjois-Amerikan populaatio on kooltaan noin 16 000 yksilöä.

Puuton tundra; sekä merenrannikoilla, isoilla järvillä että jokien suistoissa.

Pesä on maassa. Molemmat emot hautovat kahta munaa 4 viikkoa. Poikaset viipyvät pesässä 3 päivää, minkä jälkeen ne lähtevät emojen mukana uimaan. Emot ruokkivat poikasia 1½ kuukautta. Sukukypsä 4–5-vuotiaana.

Jääkuikka syö kalaa.

• Pettay, Timo 1982: Kuikan ja jääkuikan sukellusten kestoajoista Jäämerellä. - Ornis Fennica 59:38-39.