Elokuva perustuu teatterinjohtaja Vivica Bandlerin omaan elämään perustuvaan alkuperäisaiheeseen. Siinä käsitellään vauraan pankinjohtajaperheen tyttären homoseksuaalisuuden ja taiteellisen kunnianhimon aiheuttamia konflikteja porvarillisen elämäntavan ja tyrannimaisen isän kanssa.[1] Elokuvan armoton isähahmo perustuu Bandlerin isään Erik von Frenckelliin, ja elokuvassa näytetään ulkokuvia von Frenckellin kotitalosta Helsingin Eirassa.
Elokuvan leikkausvaihe aiheutti riitoja ohjaajan sekä tuottajatahoja edustaneiden Ingmar Bergmanin ja Jörn Donnerin välillä. Vivica Bandler vaati nimensä poistamista alkuteksteistä, koska lopputulos ei hänen mielestään enää vastannut Eija-Elina Bergholmin ja hänen yhteistyönä syntynyttä käsikirjoitusta.[2]
Valmistumisaikanaan hyvin feministisenä pidetty elokuva sai suomalaisilta kriitikoilta varauksellisen myönteisiä arvioita ja herätti suomalaiselokuvaksi poikkeuksellisen suurta huomiota kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.[1]
Jäähyväiset ja katsojan valta nähdäElonet. ”Essee joka on julkaistu alun perin vuonna 2000 ilmestyneessä Suomen kansallisfilmografian osassa 9.” Viitattu 22.3.2020.
