Sija |
|
|
|
Yhteensä
|
84. |
0 |
1 |
3 |
4
|
Itävalta on osallistunut kaikkiin yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailuihin, jollaiset järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983. Se on saanut MM-kilpailuissa yhteensä neljä mitalia.
Itävallan ensimmäinen MM-kilpailuissa pistesijoille eli kahdeksan parhaan joukkoon yltänyt urheilija oli Helsingissä 1983 kahdeksanneksi 5 000 metrin juoksussa sijoittunut Dietmar Millonig. Seitsemänneksi sijoittui Roomassa 1987 kuulantyöntäjä Klaus Bodenmüller ja Tokiossa 1991 seiväshyppääjä Hermann Fehringer, ja he olivat vuoteen 2019 saakka menestyneimmät itävaltalaiset miesurheilijat yleisurheilun MM-kilpailuissa. Tokiossa seitsemänneksi sijoittui myös Bulgariasta muuttanut pituushyppääjä Ljudmila Ninova.
Itävallan ensimmäinen MM-mitalisti oli Stuttgartissa 1993 pronssia korkeushypyssä saavuttanut Sigrid Kirchmann. Samoissa kisoissa kuudenneksi sijoittuivat 1 500 metrin juoksussa Theresia Kiesl ja pituushypyssä Ljudmila Ninova. Kaksissa seuraavissa kisoissa Itävalta jäi vaille pistesijoituksia. Sevillassa 1999 seitsemänneksi sijoittuivat Stephanie Graf 800 metrin juoksussa ja Ukrainaa aiemmin edustanut Valentina Fedjušina kuulantyönnössä. Edmontonissa 2001 Graf saavutti hopeaa 800 metrillä. Berliinissä 2009 kiekonheitossa kahdeksanneksi sijoittui Gerhard Mayer. Lontoossa 2017 seitsenottelussa kuudenneksi sijoittui Ivona Dadic. Dohassa 2019 kiekonheittäjä Lukas Weißhaidinger ja seitsenottelija Verena Preiner saavuttivat pronssia. Budapestissä 2023 keihäänheittäjä Victoria Hudson sijoittui viidenneksi ja kiekonheittäjä Lukas Weißhaidinger seitsemänneksi.
Itävallan MM-mitalit kisoittain
Itävallan MM-mitaliurheilijat
Lähteet