Itseohjautuvuusteoria

Itsemääräämisteoria (self-determination theory, suomennettu myös nimillä itseohjautuvuusteoria ja itsemääräytymisteoria) on Richard M. Ryanin ja Edward L. Decin luoma teoria ihmisen motivaatiosta, hyvinvoinnista ja psykologisista perustarpeista.[1][2] Teorian ytimessä on ajatus ihmisestä aktiivisena toimijana, joka pyrkii toteuttamaan itseään ja itse valitsemiaan päämääriä. Teoria rakentuu sisäisen ja ulkoisen motivaation dikotomian ympärille.

Itseohjautuvuusteorian eli itsemääräämisteorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta, joiden läsnäolo on välttämätön optimaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille. Ne ovat siis hyvinvoinnin välttämättömiä edellytyksiä ja tutkimukset osoittavatkin, että yhdessä ne selittävät suuren osan ihmisen kokemasta elämäntyytyväisyydestä ja myönteisistä tunteista. Teorian tunnustamat kolme perustarvetta ovat seuraavat:

  1. Autonomia. Tämä tarkoittaa kokemusta siitä, että ihminen on pääsee omaehtoisesti tekemään itse valitsemiaan tai arvostamiaan asioita ja tekemisen motivaatio kumpuaa ihmisen sisältä, ei ulkoisista pakotteista.
  2. Kykenevyys[3]. Tämä tarkoittaa henkilön kokemusta siitä, että hän osaa hommansa, selviää haasteista ja saa asioita aikaan.
  3. Yhteenkuuluvuus. Tämä tarkoittaa ihmisen perustavaa tarvetta olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Me välitämme toisista ihmisistä ja haluamme kokea, että meistä välitetään.

Lähteet

  1. Deci, Edward L. & Ryan, Richard M.: The “What” and “Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry, 2000, nro Vol. 11, No. 4, s. 227–268. Lawrence Erlbaum Associates, Inc. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 4.1.2014. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Sami Määttä, Iines Palmu, Nelli Hankonen, Mikko Huhtiniemi, Aki Lehtivuori, Frank Martela, Juho Polet, Kirsi Sjöblom, Minna Stenius & Kati Vasalampi: Itsemääräämisteoria ymmärrettäväksi: pääteesit, suomennokset ja väärinkäsitysten oikaisua Psykologia. Viitattu 10.6.2024.
  3. Missä on kielellinen kyvykkyytenne? Teppo Sillantaus. HS Kuukausiliite 5/2022, s. 10.