Intian alkuperäisväestö on termi, jolla tarkoitetaan Intian erilaisia etnisiä ja heimoryhmiä, joiden sanotaan olevan alkuperäisiä asukkaita maassa. Heitä kutsutaan myös sanalla adivasit (hindiksi आदिवासी), joka tarkoittaa suoraan käännettynä alueen alkuperäisiä asukkaita. 2000-luvun alussa adivasien määräksi arvioitiin 84 miljoonaa.[1]
Aikaisemmin alkuperäisväestöä nimitettiin usein heimoväestöksi. Siihen sisältyi kuitenkin vähättelevä leima: heimoväestöä pidettiin usein alempiarvoisina kuin muuta väestöä. Nykyisin varsinkin asemastaan tietoiset alkuperäiskansojen edustajat kutsuvat itseään adivaseiksi. Yleisenä hallinnollisena kategoriana käytetään termiä luetellut heimot (engl. scheduled tribes).
Kielet ja alueellinen sijoittuminen
Etniseltä taustaltaan ja kulttuuriltaan alkuperäiskansat poikkeavat suuresti toisistaan. He puhuvat yli 100 eri kieltä, jotka jakaantuvat kuuteen pääryhmään: austroaasialaisiin, munda-, mon-khmer-, tiibettiläis-burmalaisiin, dravida- ja indoarjalaisiin kieliin.
Alkuperäiskansat kuuluvat ministeriön vuoden 2008 raportin[2] mukaan yli 700 eri etniseen yhteisöön. Ministeriö ilmoittaa kansojen lukumäärän epämääräisesti siksi, että niiden lukumäärä vaihtelee. Uusia kansoja hyväksytään luetelluiksi heimoiksi ja joitakin voidaan myös poistaa listalta. Tämä johtuu siitä, että kyse on hallinnollisesta kategoriasta. Pääsy lueteltujen heimojen listalle edellyttää esimerkiksi seuraavia piirteitä: selvästi muista erottuvaa omaa kulttuuria, maantieteellistä eristyneisyyttä, taloudellista ja sosiaalista takapajuisuutta sekä arkaaista elämänmuotoa. Kyse on omalla tavallaan luokitustaistelusta, sillä pääsy lueteltujen heimojen listalle antaa mahdollisuuden päästä osallisiksi kiintiöistä. Intian perustuslain mukaanlähde tarkemmin? alkuperäiskansoihin sovelletaan samanlaista kiintiöpolitiikkaa kuin kastittomiin. Näin luetelluille heimoille kuuluu suhteellista osuuttaan vastaava osuus esimerkiksi hallinnollisista viroista ja opetuspaikoista. Käytännössä tämä on toteutunut adivasien kohdalla vielä huonommin kuin kastittomien.
Suhteellisesti eniten alkuperäisväestöä on Koillis-Intian ns. heimovaltioissa: Arunachal Pradeshissa, Meghalayassa, Mizoramissa ja Nagalandissa alkuperäisväestön osuus on yli puolet väestöstä. Koillis-Intian ulkopuolella eniten adivaseja on Chhattisgarhissa (31,8%), Jharkhandissa (26,3%), Orissassa (22,2%), Sikkimissä (20,6%) ja Madhya Pradeshissa (20,3 %).lähde?
Asema intialaisessa yhteiskunnassa
Adivasien sosiaalinen asema on verrannollinen dalitien (kastittomien) asemaan. Arvioidaan, että Intian itsenäisyyden aikana noin 30 miljoonaa alkuperäiskansojen jäsentä on pakkosiirretty suurpatojen, kaivosten, teiden ja muiden kehityshankkeiden tieltä.lähde?
Elokuussa 2019 Helsingin Sanomissa julkaistun uutisen mukaan noin yhdeksää miljoonaa adivasi-heimoon kuuluvaa ihmistä uhkaa pakkosiirto perinteisiltä asuinseuduiltaan luonnonsuojelun nimissä. Luonnonsuojelujärjestöt ovat katsoneet, että alkuperäiskansat asuvat laittomasti kotiseuduillaan, joista osa on luonnonsuojelualueilla. Järjestöjen mukaan heimolaiset häiritsevät villieläimiä, kuten tiikereitä, ja heidän maanviljelytapansa tuhoavat metsiä.[3]
Lähteet
Viitteet
- ↑ Adivasi | people Encyclopædia Britannica. 13.4.2023. Viitattu 23.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Annual Report 2008-09 Ministry of Tribal Affairs: Government of India. Arkistoitu 22.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Nyholm, Linda: Oikeus päättää Intiassa, ohittaako tiikerin suojelu alkuperäiskansojen oikeudet ikiaikaisiin asuinsijoihinsa. Helsingin Sanomat, 1.8.2019, 1.8.2019. vsk, s. A18-A19. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.8.2019.
