Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Perustettu	1955
Toimiala	Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvonta
Kotipaikka	Helsinki
Jäsenmäärä	noin 20 000
Puheenjohtaja	Jimi Kuisma
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry on insinööriopiskelijoiden ammatillinen etujärjestö ja Insinööriliiton suurin jäsenjärjestö. IOL:n tehtävänä on ajaa insinööriopiskelijoiden etua. Päätoiminta-alueita ovat insinöörikoulutus, insinööriopiskelijakulttuuri ja työelämävalmiuksien kehittäminen. IOL:llä on 24 paikallisyhdistystä, joissa on noin 19 000 jäsentä. Toiminnasta vastaavat opiskelijat apunaan keskustoimiston toimihenkilöt.

Insinööriopiskelijaliitto on toiminut virallisesti yli 60 vuotta. Insinööriopiskelijatoimintaa oli olemassa jo paljon aikaisemminkin.

24. huhtikuuta 1955 pidettiin Tampereella TTO:n kutsusta eri opistojen edustajien kokous, josta on saanut alkunsa nykyinen Insinööriopiskelijaliitto IOL ry. Tuohon päivään saakka opistojen välistä toimintaa oli hoitanut yhteistoimintavaliokunta, jonka työskentelyssä nähtiin olevan monia varjopuolia ja hitautta. Näitä puutteita korjaamaan ehdotettiin kokoukselle opistojen oppilaitosyhdistysten liiton perustamista.

Liitto katsottiin tarpeelliseksi ja se perustettiin yksimielisesti. Kokous hyväksyi liitolle myös sääntöehdotuksen. Insinöörioppilasliiton (Förbundet för ingenjörstuderande) ensimmäiseksi hallitukseksi valittiin: puheenjohtajaksi Risto Helin TTO, varapuheenjohtajaksi O. Kujala HTO, ja jäseniksi J. Peussa TuTO, R. Kivelä TTO sekä B. Everts TLK. Hallituksen tehtäväksi annettiin sääntöjen lopullinen hiominen sekä yhdistyksen rekisteröinti. Insinöörioppilasliiton rakenne päätettiin muodostaa Insinööriliittoa muistuttavaksi. Vakinaisen toiminnanjohtajan palkkaaminen oli myös heti käsiteltävien asioiden joukossa.

Vaiheikkaiden vuosien jälkeen Insinöörioppilasliiton toiminta loppui vuonna 1976, ja Insinöörioppilasyhdistys IOY perustettiin. Tämä yhdistys oli nykyisen IOL:n äiti ja isä, ja toimintakin hyvin samankaltaista nykyliiton toimntaan verrattuna. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen aikana 1990-luvun alussa yhdistyksen nimi muuttui kuvaamaan paremmin jäsenistöään ja toimintaansa, ja nykyinen Insinööriopiskelijaliitto sai siivet alleen.

Vuosikymmenten saatossa IOL on huolehtinut insinööriopiskelijoiden tulevaisuudesta ja ollut ajan hermolla koulutuspoliittisissa asioissa.

Niin kauan kuin on ollut insinöörikoulutusta, on ollut myös insinööriopiskelijakulttuuria.

Insinööriopiskelijakulttuuri on iloista, yhteishenkeä luovaa toimintaa. Kuten opiskelijakulttuuri yleensäkin, on insinööriopiskelijakulttuurilla vahva merkitys opiskelijoiden keskinäiselle verkostoitumiselle ja yhteisten etujen sekä yhteisen hyvinvoinnin edistämiselle.

Insinööriopiskelijoilla on pitkät perinteet – jo 1917 oli opiskelijakulttuuri voimissaan.

Insinööriopiskelijan tunnistaa helpoiten päässä pilkottavasta lilasta tupsulakista eli insinöörilakista ja oman opinahjon opiskelijahaalareista. Viime vuosina laulu- ja sitsikulttuuri on juurtunut myös insinööriopiskelijoiden keskuuteen, ja useimpien haalareiden taskusta löytyykin insinöörimäisiä lauluja täynnä oleva Laulumatti. Vuonna 2019 laulumatista julkaistiin jo kolmas versio Laulumatti^3.

Insinööriopiskelijaliitto paikallisyhdistyksineen ylläpitää ja kehittää insinööriopiskelijakulttuuria. Opiskelijoita yhdistävät tapahtumat ja tempaukset, joihin kerääntyy opiskelijoita ympäri valtakunnan, ovat yksi osa tätä työtä. Jokasyksyiset Insinööriopiskelijapäivät keräävät sankoin joukoin osallistujia. Päiville ottaa osaa myös suuri joukko jo valmistuneita insinöörejä, jotka tahtovat verestää opiskeluaikaisia muistoja. Valtakunnallisten tapahtumien lisäksi myös kaikilla Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistyksillä on suurempaa ja pienempää paikallistoimintaa sekä huvien että hyödyn merkeissä.

Insinööriopiskelijaliiton toiminta rakentuu toimivaan yhteyshenkilöjärjestelmään. Jokaiseen luokkaan valitaan kaksi yhteyshenkilöä, jotka vastaavat informaation välittämisestä luokalle sekä välittävät jäsenten kertoman palautteen omalle paikallisyhdistykselle ja Insinööriopiskelijaliittoon päin.

Hallitus valitaan vuosittain yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen muodostavat siis IOL:n jäsenet kullakin paikkakunnalla. Hallitus toimii kentällä käytännön työn suorittajana, joka ideoi ja toteuttaa koulutuksia sekä erilaisia tapahtumia jäsenistölleen. Hallitukseen valitaan puheenjohtajan ja rahastonhoitajan lisäksi tyypillisesti 2–8 jäsentä.

Valtakunnallisella tasolla ylin päättävä elin on liittokokous, jossa jokaisella yhdistyksellä on käytössään yksi ääni alkavaa 300 jäsentä kohti. Liittokokous valitsee liittohallituksen ja antaa sille toimintasuunnitelman ja talousarvion muodossa resurssit.

IOL:n hallituksessa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä. Lisäksi kokouksissa on paikalla läsnäolo- ja puheoikeudella kaksi Insinööriliiton hallituksen edustajaa opiskelijoiden vaalipiiristä.

Vuonna 2024 Insinööriopiskelijaliiton hallituksen muodostavat puheenjohtaja Jimi Kuisma, varapuheenjohtaja Helmi Rusanen sekä hallituksen jäsenet, Emma Juhola, Jenni Rämä, Lauri Pasonen, Mikko Kieränen, Niko Jekkonen, Oiva Hietala, Riku Saari sekä Sampo Kajaste.

Vuonna 2023 Insinööriopiskelijaliiton hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Kristian Suominen, varapuheenjohtaja Ulla-Maija Karjalainen sekä hallituksen jäsenet Veikka Hovivuori, Kim Kahila, Ville Kilpiö, Jesse Nyström, Emilia Jalaja, Outi Kostiainen, Ella Räty sekä Mikko Wrightson.

Vuonna 2022 Insinööriopiskelijaliiton hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Nicole Ojala, varapuheenjohtaja Tatu Niemelä sekä hallituksen jäsenet Isa Jeskanen, Outi Kostiainen, Pauli Nohynek, Mikko Puukka, Joel Eeli, Juhani Hernesniemi, Kari Kujansuu sekä Kerttu Leutola.

Vuonna 2021 Insinööriopiskelijaliiton hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Saana Lappalainen, varapuheenjohtaja Janne Jama sekä hallituksen jäsenet Juho Toukola, Anssi Pelkonen, Rami Takala, Aaro Yli-Öyrä, Jani Tervo, Ronja Nieminen sekä Ailu Vuolli.^[1]

Insinööriopiskelijaliitolla on edustus Insinööriliiton kaikissa hallintoelimissä. IOL on mukana AKAVAn opiskelijavaltuuskunta AOVA:ssa. AOVA vaikuttaa AKAVAn sisäiseen päätöksentekoon painopisteenään opiskeluajan koulutus- ja sosiaalipoliittiset kysymykset sekä vastavalmistuneiden asema.

Järjestöjäsenyyksien lisäksi Insinööriopiskelijaliitto tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen sekä yritysten kanssa. IOL toimii myös aktiivisesti kansainvälisessä toiminnassa erityisesti pohjoismaisella tasolla.

Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistyksiä ovat:^[2]