Inka Bell (s.1981) on Helsingissä asuva kuvataiteilija, joka työskentelee taidegrafiikan laajennetulla kentällä painetun kuvan, paperiveistosten ja julkisen taiteen parissa. Bell on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta taidegrafiikan osastolta vuonna 2021. Hän on aiemmin suorittanut Taideteollisessa korkeakoulussa graafisen suunnittelun kandidaatin tutkinnon (2008) ja vaatesuunnittelun kandidaatin tutkinnon (2004).[1]
Taiteellinen työskentely
Bell on kiinnostunut visuaalisista ilmiöistä ja kuvapintojen rakentamisen rajattomista mahdollisuuksista. Yleensä sarjallisesti työskentelevän Bellin teoksissa on kaikuja minimalismista ja konkretismista. Ne tutkivat kaksi- ja kolmiulotteisen suhdetta materiaalin, värin, muodon ja toiston kautta. Bellin värivalinnat ja teoksissa syntyvät visuaaliset havainnot pakenevat sanallistamista ja teosten ulkopuolisia merkityksiä.
Bellin praktiikassa paperi on keskeisessä roolissa materiaalina, jota muokkaamalla tai johon toisintamalla syntyy lopullinen teos. Hänen teosprosessissaan on jo pitkään ollut olennaista vuoropuhelu ja leikittely kuvan luomiseen käytettyjen materiaalien ja tekniikan kanssa. Tekniikan sekoittuminen materiaalisuuteen näyttäytyy paikoitellen kuvapinnalla häiriöinä, ns. glitcheinä, kun painoväri ja paperi alkavat sulautua toisiinsa. Bellin paperiveistosten työstäminen puolestaan muistuttaa etäisesti kankaankudontaa. Veistoksissa kaksi pintaa kohtaa toisensa, mutta teos tulee näkyväksi vasta satojen tai tuhansien toistojen ja elementtien limittymisen tuloksena. Bell etsii jatkuvasti uusia tapoja yhdistellä analogista painotekniikkaa uudempiin jäljen ja kuvan luomisen keinoihin.[2][3]
Ura
Bellin teoksia on ollut esillä useissa kotimaisissa ja ulkomaisissa näyttelyissä. Hänen yksityisnäyttelyitään ovat mm. Galleria G, Helsinki (2024),[4] Forum Box, Helsinki (2023)[5], Bricks Gallery, Kööpenhamina (2022)[6], Porvoon taidehalli, Porvoo (2022)[7] ja HAM-galleria, Helsinki (2020).
Bellin julkisen taiteen teoksiin kuuluvat Ympäri (2024) Pakilan ala-asteen koulun ja päiväkodin Elontien kiinteistön tiloissa ja Rotaatio (2022) Pakilan koulukokonaisuuden Halkosuon kiinteistössä Helsingissä[8] sekä Kulmalla (2019) Espoon Vermonniityssä.[9]
Bellin teoksia on mm. Espoon modernin taiteen museon EMMAn, Euroopan Parlamentin, HAM Helsingin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja the Tamarind Archive at the University of New Mexico Art Museumin kokelmissa.[10]
Bell oli myös yksi Helsingissä vuodesta 2016 lähtien toimineen Kalasataman seripajan perustajista.[11]
Palkinnot
Vuonna 2024 Bellille myönnettiin Suomen Taideyhdistyksen William Thuring -pääpalkinto. Palkintoperusteissa mainittiin Bellin uudistaneen ja jatkaneen merkittävän suomalaisen konstruktivismin perinnettä raikkaalla tavalla.[12]
Vuonna 2020 Bell oli ehdolla Queen Sonja Print Award -palkinnon saajaksi.[13]
Lähteet
- ↑ Inka Bell Inka Bell. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Inka Bell Inka Bell. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Inka Bell Suomen Taidegraafikot ry. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Inka Bell Suomen Taidegraafikot ry. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Least Concern – Forum Box forumbox.fi. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Inka Bell » Bricks Gallery Copenhagen Bricks Gallery. Viitattu 20.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Outi Paappanen: Viiva ei vaadi selittelyjä – toukokuun näyttelyt avautuivat Porvoon Taidehallissa Uusimaa. 29.4.2022. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Uusia julkisia taideteoksia valmistunut koululaisten ja päiväkotilasten iloksi HAM. 25.11.2024. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Kaarlo Sarkian kadun parkkitalo, Espoo www.abl.fi. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Inka Bell Suomen Taidegraafikot ry. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ HS: Inka Bell on vuoden graafikko Helsingin Sanomat. 19.1.2018. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ William Thuring -palkinnot Suomen Taideyhdistys. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Bell, Inka www.queensonjaprintaward.no. Viitattu 20.12.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla