Imukalan tavallinen pituus on 8–14 senttimetriä ja enintään se voi kasvaa 15 senttimetrin mittaiseksi.[4] Sen iho on suomuton ja limainen. Väriltään kalat ovat tavallisesti ruskean kirjavia mutta joskus mustia.[3] Imukalan vartalo on hyvin lyhyt ja pullea. Lajin pyrstö on pitkä ja litteä, ja sillä on iso, tylppäkuonoinen pää. Imukalan vatsapuolen evät ovat muuttuneet imukupiksi, jonka perusteella laji on saanut nimensä. Imukuppi sijaitsee vatsan etupäässä aivan pään takana, loppuosa rintaevästä jatkuu peräaukon tienoilta pyrstön tyveen asti.
Imukala on pohjakala, joka suosii hiekka- ja liejupohjia sekä rakkolevävyöhykettä. Se viettää suurimman osan ajastaan pohjakiviin imukupillaan kiinnittyneenä. Ravinnokseen se syö pieniä pohjaeläimiä, kalojen poikasia sekä leviä.[3] Imukalojen kutu on joulu-helmikuussa.[5] Kutevat kalat kiinnittävät mädin leviin tai pohjakiviin, ja koiras vartioi mätiä. Poikaset kuoriutuvat alle kahdessa kuukaudessa. Eliniästä ei ole tarkkaa tietoa.[3]
Lähteet
↑Florin, A., Lorance, P., Keskin, Ç. & Herrera, J.: Liparis liparisIUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)