Immenkalvo (lat.hymen) on emättimen ulkoaukon osittain sulkeva ohut limakalvopoimu. Se sijaitsee noin sentin syvyydessä emättimen suuaukon sisäpuolella, ja muodostuu ohuesta ja joustavasta sidekudoksesta. Se on osa häpyä tai vulvaa, ja se on rakenteeltaan samanlainen kuin emätin.
Immenkalvon muoto ja koko vaihtelevat suuresti. Yleisimmät kalvon muodot ovat emättimen takaosaan kiinnittynyt puolikuu (Normal Hymen, kuvassa ylhäällä vasemmalla), sekä rengasmainen kalvo, jonka keskellä on reikä (Hymen anularis, ylh. oik.).[1] Immenkalvo voi olla myös lähes mikroskooppisen kokoinen, tai harvoin jopa puuttua kokonaan (Carunculae hymenales, ylh. kesk.).
Immenkalvo muuttuu hormonituotannon ja kasvun myötä elämän aikana. Vastasyntyneen vauvan immenkalvo on melko paksu ja voi repeytyä luonnollisesti muutaman ensimmäisen syntymäpäivän aikana. Neljän vuoden iässä se muuttuu ohuemmaksi ja sileämmäksi, ja murrosiän aikana estrogeeni muuttaa kalvon ulkonäköä ja rakennetta yksilöllisesti. [2]
Useimmiten immenkalvo on etenkin kuukautisten alkamisen jälkeen niin ohut ja joustava, että esimerkiksi tamponin käyttö ja yhdyntä onnistuvat ongelmitta. Immenkalvon aukko voi tuntua ahtaalta, jos ei ole koskaan harrastanut yhdyntöjä, käyttänyt tamponia tai työntänyt sormia emättimeen, mutta sitä voi venyttää varovasti. Immenkalvon kireys tai lantionpohjalihaksien jännittäminen saattaa myös joskus aiheuttaa kalvoon repeytymän, mutta se paranee itsestään.[3]
Joillakin immenkalvo voi olla niin paksu ja tiukka, että esimerkiksi kuukautisvuoto ei pääse poistumaan. Liian ahdasta immenkalvoa voidaan väljentää kirurgisesti.[4]
Immenkalvo muuttaa muotoaan myös raskauden ja alatiesynnytyksen aikana. Raskauden aikana hymen paksuuntuu, kun se täyttyy glykogeenilla. Alatiesynnytyksen aikana kalvon kudos voi joskus repeytyä joko venyttämällä tai lääkärin leikatessa sitä. Synnytyksen jälkeen emättimen immenkalvoon voi tulla muutoksia niin, että vulva näyttää sen myötä erilaiselta.[2]
Immenkalvo kulttuureissa
Suomenkielinen termi immenkalvo tulee sanoista kalvo sekä impi, jolla tarkoitetaan neitsyttä. Yleisen virhekäsityksen mukaan rikkinäinen tai repeytynyt immenkalvo tarkoittaa, että henkilö on menettänyt neitsyytensä. Myytin juuret voivat olla itse sanan merkityksessäselvennä.[5][6]
Immenkalvolla on tärkeä kulttuurinen merkitys mm. muslimiyhteisöissä, joissa "koskematonta immenkalvoa" eli morsiamen "neitsyyttä" pidetään suuressa arvossa ja kunniassa avioliittoa solmiessa,[7][8] ja hänestä voi saada heti eron, jos hän ei ole vuotanut hääyönä verta. Morsiamen isä, veli tai muu sukulainen saattaa jopa tappaa naisen palauttaakseen perheen kunnian. Näitä kunniamurhia tehdään YK:n arvioiden mukaan maailmassa noin 5000 vuodessa.[9]
Mikäli verta ei vuoda hääyönä, saattaa morsian joutua gynekologin tarkastukseen, jonka tarkoituksena on yrittää tutkia, onko nainen ollut yhdynnässä aiemmin. Tätä on kuitenkin nykytiedon mukaan mahdotonta saada selville anatomiaa tutkimalla. Lokakuussa 2018 YK:n ihmisoikeusjärjestö, UN Women ja Maailman terveysjärjestö (WHO) totesivat, että neitsyystestien tekemisen on loputtava, koska "se on tuskallinen, nöyryyttävä ja traumaattinen käytäntö, joka on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa".[10]
Suomessa tehdään kymmeniä immenkalvon muunteluleikkauksia naisille aiheutuneesta väkivallan uhasta johtuen. Maahanmuuttajanaisia tukevan Monika-naisten kanta leikkauksiin on ehdottoman kielteinen. [11]
↑Najlaa Abou Mehri sekä Linda Sills: The virginity industryBBC. 24. huhtikuuta, 2010. Viitattu 01.11.2021. (englanniksi)
↑UN Population Fund Launches The State of World Population 2000 20. syyskuuta 2000. United Nations Population Fund. ”"[O]ne woman in three will experience violence during her lifetime, most often at the hands of someone she knows. Each year 2 million girls are at risk of genital mutilation, and up to 5,000 women and girls are the victims of so-called “honour” killings."” Viitattu 28. lokakuuta 2021. (englanniksi)
