Jaakko Ilmari Reinikka (10. elokuuta 1906 Kurikka – 31. heinäkuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen korkeushyppääjä 1930-luvun alussa saavuttaen Suomen mestaruuksia, Suomen ennätyksen ja oli Los Angelesin 1932 olympialaisten korkeushypyn suomalaisedustaja.[2]
Urheilu-ura 1930-luvulla
Ilmari Reinikka nousi suomalaisessa yleisurheilussa pinnalle tehtyään heinäkuussa 1930 Raahessa korkeushypyssä uuden Suomen ennätyksen tuloksella 191 cm , jolla hän paransi sentillä viisi vuotta vanhaa Armas Valsteen tekemää ennätystä.[3] Samana vuonna hän saavutti silloisissa ylioppilaiden kesäuniversiadeissa Saksan Darmstadtissa menestystä voittamalla korkeushypyn tuloksella 190 cm ja sijoittumalla toiseksi keihäänheitossa tuloksella 65,11 m.[4] Kotimaahan palattuaan hän voitti vielä Suomen mestaruuden ennen Harald Dahlmania[2], josta tulikin hänen kovin kilpakumppaninsa. Seuraavana kesänä kesäkuussa 1931 Kurikassa käydyissä kilpailuissa Dahlman ja Reinikka tekivät uuden Suomen ennätyksen tuloksella 192,6 cm.[5] Toinen Suomen mestaruus tuli Reinikalle myös samana kesänä.[2]
Vuosi 1932 oli olympiavuosi, jolloin Los Angelesin olympialaisten korkeushyppykisassa Reinikka sijoittui parhaana eurooppalaisena viidenneksi Suomen ennätystä sivuavalla tuloksella 194 cm, joka jäi hänen uransa parhaaksi tulokseksi.[2]
Seuraavina vuosina Reinikka ei saavuttanut enää samaa kuntotasoa kuin kausilla 1931 ja 1932. Hän kilpaili vielä kaudella 1936 aktiivisti saavuttaen kesän alussa tuloksen 190 cm. Tällöin Suomeen oli noussut kuitenkin häntä korkeammalta hyppääviä, kuten Euroopan ennätyksen tehnyt Kalevi Kotkas sekä Lauri Kalima ja Veikko Peräsalo.[6]
Urheilu-uran ulkopuolinen toiminta
Ilmari Reinikka opiskeli ylioppilastutkinnon jälkeen Helsingin kauppakorkeakoulussa ekonomiksi. Sen jälkeen Reinikka työskenteli Oy Urheilutarpeissa ja vuosina 1931-38 Hannes Kolehmainen Oy:n urheiluliikkeessä myymälänhoitajana. Sen jälkeen hän siirtyi Skoha Oy:n palvelukseen ja vuodesta 1947 alkaen yhtiön ostopäälliköksi.[7]
Ilmari Reinikan veljistä Aulis, Frans ja Aatto Reinikka olivat yleisurheilun SM-mitalisteja ja maaotteluedustajia.
Saavutukset
- Kaksi Suomen mestaruutta korkeushypyssä vuosina 1930 ja 1931,
- Kansainväliset yliopistomestaruuskisat (nyk. kesäuniversiadit) Darmstadtissa 1931:
- Kultaa korkeushypyssä
- Hopeaa keihäänheitossa
- Olympiakisojen 5. sija Los Angelesin vuoden 1932 kesäolympialaisissa tuloksella 194
- Kolme maaottelua eli Ranskaa, Ruotsia ja Unkaria vastaan; voitto vuoden 1932 Ranska-Suomi -maaottelussa
- Etelä-Pohjanmaan vuoden urheilija 1930, palkintona Vaasa-lehden kultamitali[8]
Aiheesta muualla
- Järvinen, Lauri: Reinikat — Kurikan ryhdikkäät (2006)
Viitteet
- ↑ Ilmari Reinikka Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- ↑ a b c d Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 273. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
- ↑ Uusia ennätyksiä Raahen Vesan kilpailuissa. Kaleva, 29.7.1930, s. 4. Digitoidut sanomalehdet (Kansalliskirjasto). Viitattu 25.9.2023.
- ↑ "Olemme tyytyväisiä matkamme tuloksiin" - lausuivat Darmstadtissa kunnostautuneet ylioppilasurheilijamme eilen Helsinkiin saapuessaan. Uusi Suomi, 16.8.1930, s. 11. Digitoidut sanomalehdet (Kansalliskirjasto). Viitattu 25.9.2023.
- ↑ Kurikan Ryhdin kansalliset - korkeushypyssä uusi Suomen ennätys, seiväshypyssä uusi piiriennätys. Vaasa, 16.6.1931, s. 4. Digitoidut sanomalehdet (Kansalliskirjasto). Viitattu 25.9.2023.
- ↑ Olympialaistunnelmaa ... Miten Euroopan ennätys korkeushypyssä näki päivänvalon. Helsingin Sanomat, 16.6.1931, s. 8. Digitoidut sanomalehdet (Kansalliskirjasto). Viitattu 25.9.2023.
- ↑ 50-vuotiaita: Ilmari Reinikka. Helsingin Sanomat, 10.8.1956, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 25.9.2023.
- ↑ Ilmari Reinikka voitti Vaasa-lehden toisen kultamitalin. Vaasa, 20.2.1931, s. 4. Digitoidut sanomalehdet (Kansalliskirjasto). Viitattu 25.9.2023.
