Ilmari Anttila

Ilmari Aukusti Anttila (16. tammikuuta 1894 Muonio – 14. tammikuuta 1972 Oulu) oli suomalainen metsänhoitaja, virkamies ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.[1]

Anttilan vanhemmat olivat kauppias Adolf Anttila ja Greta Matilda Olli ja puolisot 1925–1959 Saara Elise Halmetoja ja sitten Aino Anttila. Anttila tuli ylioppilaaksi Kemin suomalaisesta yhteiskoulusta 1916 ja valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1920. Teknillisen metsä- ja sahakoulun kurssin Härnösandissa Ruotsissa Anttila suoritti 1922. Hän oli Metsähallituksen metsäkonduktööri 1920, avustava metsänhoitaja Kemin tarkastuspiirissä 1921 ja Perä-Pohjolan piirikunnassa 1922, Ab Ytterstfors-Munksundin palveluksessa 1923, Metsätalousosuuskunta Pyhäjoen toimitusjohtaja 1924–1929, F. A. Juselius Ab:n metsäpäällikkö 1929–1930, Ab Silvana Oy:n palveluksessa 1931 sekä Metsähallituksen avustava metsänhoitaja Pohjanmaan piirikunnassa 1932–1934 ja Pudasjärven hoitoalueen vt. aluemetsänhoitaja 1934–1936.[1][2]

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön työttömyystarkastaja Anttila oli 1936–1937 ja palkkatarkkailija 1937, Metsähallituksen Pohjanmaan piirikunnan hankintametsänhoitaja 1938–1941, Kainuun tarkastuspiirin piiritarkastaja 1941–1948 ja Pohjanmaan piirikunnan vt. piirikuntapäällikkö 1947–1948 ja piirikuntapäällikkö 1948–1961. Hän oli myös Metsähallituksen Pudasjärven hoitoalueen kassanhoitaja 1934–1936, halko- ja hiiltopuuhankintojen suunnittelija ja tarkastaja 1940–1941 ja Pohjanmaan hiiltopiirin metsänhoitaja 1940. Metsäneuvoksen arvonimen Anttila sai 1953.[1][2][3]

Lähteet

  1. ↑ a b c Turunen, Harri: Metsäneuvos Ilmari Anttila (1894–1972). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 7.3.2023.
  2. ↑ a b Kuka kukin on 1954, s. 42. Viitattu 7.3.2023.
  3. ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 19.1.1972, s. 11.

Aiheesta muualla