Ihmisoikeudet Italiassa ovat kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön määrittelemät jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat vapaudet ja oikeudet. jotka pohjautuvat käsitykseen ihmisarvon yleismaailmallisesta yhtäläisyydestä ja loukkaamattomuudesta.[1] Ne voidaan jakaa vapausoikeuksiin, poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin sekä oikeuteen tasapuoliseen kohteluun oikeudenkäynnissä.[2]
Tärkein vapaus on oikeus elämään. Kuolemanrangaistus lakkautettiin vuonna 1889, otettiin uudelleen käyttöön Mussolinin valtakaudella 1926 ja siitä luovuttiin lopullisesti 1947.[3]
Kidutus ja rasismi
Italian rikoslaki ei rankaise kidutuksesta. Syytteiden mukaan poliisi on käyttänyt menetelmiä, joihin pidätetty kuoli 25.11.2005 tai pidätetyt ovat saaneet kohtuuttomia vammoja.[4]
Vuonna 2009 Amnesty raportoi, että romanisiirtolaisiin on kohdistunut rasismia ja väkivaltaa ainakin Napolissa, Novarassa, Pisassa, Roomassa ja Venetsiassa. [5]
Myös 2023 poliiseja syytettiin rasistisesti motivoidusta kidutuksesta.[6]
Pakolaiset
Pakolaisten tarkkaa määrä on mahdotonta tietää. YK mukaan Eurooppaan saapui meritse 67 000 pakolaista vuonna 2008. Libyasta Italiaan ja Maltaan arvioidaan saapuneen 38 000 pakolaista. Italian pakolaislainsäädäntö oli puutteellinen vuonna 2008, mutta parani EU säädösten toimeenpanolla. Italia on säätänyt terrorismia vastaan Pisanu lain 155/05, joka sallii epäillyn karkotuksen. Lakiin ei sisälly oikeuden vahvistusta eikä se takaa pakolaisoikeuksien toteutumista.[4]
Vuonna 2012 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin linjasi, että Italia rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimusta palauttaessaan vuonna 2009 kaksisataa pakolaista Libyaan.[7]
Vuonna 2023 Libyasta ja Tunisiasta Italiaan kulkeva Keski-Välimeren reitti säilyi maailman vaarallisimpana siirtolaisten reittinä. Yli 157 600 ihmistä saapui laittomasti meritse (vuonna 2022 noin 105 000) Vuoden aikana 2 498 ihmistä hukkui tai katosi (vuonna 2022 noin 1500).[6]
Italian viranomaiset pelastivat tuhansia Italiassa maihin tulleita ihmisiä. Italia ei aina käynnistänyt pelastusoperaatiota, vaikka EU:n raja- ja rannikkovartiosto Frontex oli jakanut tietoja veneestä.
Merellä ihmisiä pelastavien kansalaisjärjestöiden työtä vaikeutettiin.[6]
Poliittiset oikeudet
Poliittisia oikeuksia ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistysvapaus.
Toimittajat ilman rajoja -järjestö arvioi vuonna 2024 Italian lehdistönvapauden olevan maailman 180 maan joukossa sijalla 46. Italian lehdistönvapautta uhkaavat edelleen mafiajärjestöt, erityisesti maan eteläosassa, sekä erilaiset pienet, väkivaltaiset ääriryhmät. Toimittajat tuomitsevat myös poliitikkojen yritykset rajoittaa heidän vapauttaan käsitellä oikeustapauksia.[9]
