Idänpernaruoho (Sisymbrium orientale) on ristikukkaiskasvien (Brassicaceae) heimoon, pernaruohojen (Sisymbrium) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on yksivuotinen ruohovartinen kasvi, jonka tunnusomaisia piirteitä ovat suuret ja kalvaankeltaiset kukat, pitkät ja kapeat lidut, pehmeä ja harmahtava karvoitus sekä ehyet ylälehdet. Idänpernaruoho muistuttaa unkarinpernaruohoa (Sisymbrium altissimum), mutta lajit ovat erotettavissa toisistaan varren karvoituksen sekä varren ylälehtien, verholehtien ja litujen ulkonäön perusteella.[1]
Idänpernaruoho voi kasvaa noin 60 senttimetriä korkeaksi. Sen varsi on yleensä runsaasti haaroittunut ja harvakarvainen. Varren karvat ovat pehmeitä ja varsi on karvoituksen myötä hieman harmahtava. Lehdet ovat lyhytruotisia. Alimmat lehdet ovat muodoltaan pariliuskaisia ja lehtien päättöliuska on melko suuri. Ylimmät lehdet ovat suikeita ja ehyitä. Idänpernaruohon kukat ovat melkein senttimetrin levyisiä. Kukkien terälehdet ovat kalvaankeltaisia ja verholehdet ovat karvaisia sekä teräväkärkisiä. Idänpernaruoho kukkii kesä–heinäkuussa. Hedelminä olevien litujen asento vaihtelee sivulle siirottavasta ylöspäin, lähes varrenmyötäisesti suuntautuneisiin. Lidut voivat olla lähes kymmenen senttimetriä pitkiä ja niissä on noin yhden senttimetrin pituinen hedelmäperä. Paksuudeltaan lidut ovat suunnilleen samanpaksuisia kuin niiden hedelmäperätkin.[1]
Idänpernaruoho on kotoisin itäisestä Etelä-Euroopasta, mutta sitä on tavattu myös Ruotsissa[1] ja Suomessa[2]. Täällä idänpernaruoho kasvaa kuivilla paikoilla satamissa ja ratapihoilla[1]. Suomessa idänpernaruohoa on tavattu silloin tällöin eri puolilta maata[2].
Lähteet
Aiheesta muualla
