Ibn Tulunin moskeija on Egyptiä hallinneiden tulunidien hallitsijasuvun perustaja Ahmad ibn Tulunin rakennuttama moskeija nykyisessä Kairossa. Rakennuskompleksi on valmistunut vuonna 876 ja se tunnetaan esimerkiksi spiraalin muotoisesta minareetistaan. Nykyisin moskeija on Egyptin vanhin alkuperäisessä ulkomuodossaan säilynyt moskeija.
Ibn Tulunin moskeijan rakennutti sen nimen mukaisesti Ahmad ibn Tulun, Egyptintulunidien hallitsijasuvun perustaja. Ahmad ibn Tulun oli syntynyt nykyisessä Irakissa, joka tuolloin kuului abbasidienkalifaattiin. Abbasidikalifi al-Muttawakkil oli rakennuttanut valtakuntansa pääkaupunki Samarraanmoskeijan, jolla oli omintakeinen spiraalin muotoinen minareetti. Minareetti Samarrassa toimi Ibn Tulunin moskeijan minareetin esikuvana. Minareetin alkuperään on tosin myös liitetty jälkipolvien tarina, jonka mukaan se sai alkunsa ibn Tulunin rullattua ajatuksissaan paperin sormensa ympärille. Kun virkamiehet ihmettelivät mitä hallitsija teki, hän selitti nolostuneena suunnittelevansa minareettia.[1]
Moskeija rakennettiin uuteen al-Qattain kaupunkiin, jonka Ahmad ibn Tulun oli rakennuttanut al-Fustatin yhteyteen nykyisen Kairon kaupungin alueella.[1] Moskeija valmistui vuonna 876[2] ja se on nykyisin Egyptin vanhin alkuperäisessä asussaan säilynyt moskeija. Al-Qattai tuhoutui miltei kokonaan abbasidien murskatessa tulunidien vallan Egyptissä sotaretkellä 900-luvun alussa. Moskeija säästyi kuitenkin lähes koko muun kaupungin tuhonneilta hävityksiltä.[1] Moskeijaan tehtiin huomattavia korjaustöitä vuosina 1296 ja 1299. 1700-luvulla moskeijan tiloista tehtiin tehdas ja vuonna 1814 tilat jaettiin kauppiaille. Suojeltu historiallinen kohde rakennuksesta tuli vuonna 1890.[2]
Rakennukset
Ibn Tulunin moskeijan rakennuskompleksi käsittää itse moskeijan ja sen ympärillä olevat kolme ulkopihaa. Rakennusten suunnittelu ja koristelu ovat saaneet innoituksensa abbasidien aikaisen Irakin arkkitehtuurista. Moskeijan pihoja halkovat stukkolla koristellut arkadit. Moskeijan spiraalin muotoisessa minareetissa on kolme kerrosta.[2]
Lähteet
↑ abcAndrei Sergejeff: ”6. Autonomisen Egyptin aika”, Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-573-3