III/JR 28:n eli Jalkaväkirykmentti 28:n kolmannen pataljoonan perusti Savonlinnan suojeluskuntapiiri 17.6.1941 alkaen. Perustamisen taustalla oli Päämajan yleinen käsky saapua ylimääräisiin kertausharjoituksiin, mikä käytännössä tarkoitti liikekannallepanoa. Pataljoonan henkilöstön pääosan kotipaikka oli Joroinen, Jäppilä ja Varkaus.

Pataljoona sai likimain määrävahvuisen kaluston.

• Esikunta/III/JR 28
• Esikuntakomppania/III/JR 28
• 9.K/JR 28 (aluksi 7. Komppania, numerointi muutettiin heinäkuussa +2)
• 10.K/JR 28 (aluksi 8.komppania)
• 11.K/JR 28 (aluksi 9. Komppania)
• 12.K/JR 28 (konekiväärikomppania) ( aluksi 3./kkk)

• Ratsumestari W. Wallden (siirrettiin syrjään Ristilahden epäonnistumisen vuoksi)

• kapteeni E.Paloheimo

• kapteeni V.Sutela
• kapteeni A.Ojanen
• majuri Johan Sokajärvi

III/JR 28 keskitettiin muun rykmentin ohella 21.-23.6.1941 välisenä aikana tulevalle toiminta-alueelleen. Koko rykmentin tehtävänä oli valtakunnan alueen puolustaminen mahdollista hyökkäystä vastaan ja toisena tehtävänä oli samanaikaisesti valmistautua myös hyökkäyksellisiin sotatoimiin.

25.6.1941 Suomen poliittinen johto totesi valtakunnan olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan.

28.-29.6.1941 välisenä yönä pataljoona siirtyi hyökkäysvalmiusasemiin aivan valtakunnan rajan pintaan. Siirtyminen tapahtui JR 7:n asemien läpi Tarnalan ja itärajan väliin.

30.6.1941 klo 19 alkaneen JR 28:n hyökkäyksen osana pataljoona eteni valtakunnan rajan yli (klo 24) reservipataljoonana taistelematta, saaden kuitenkin kärkikomppaniaansa (9k) kranaatti iskun jossa kaatui komppanian päällikkö. Hyökkäyksen kärki I/JR28 valtasi Pääsiäisvaaran ja eteni purolinjalle Kiiverinmyllylle Kurkelanjärven alueella, jossa juututtuaan lampien kannakselle suoritettiin pataljoonien vaihto, jolloin II/JR28 otti vastuun etulinjasta.II/JR28 ei edennyt, jolloin rykmentin komentaja eversti Kotilainen määräsi majuri Ehrnroothin koukkaamaan.

1.7.1941 III/JR 28 alistettiin Taisteluosasto Ehrnroothiin, jonka tehtäväksi annettiin pohjoisen ja koillisen kautta koukaten laukaista Pieni-Iijärvi-Kurkelanjärvi-Joutsenlampi - alueella asemissaan olevan puna-armeijan yksiköiden puolustus. Klo 15.30 taisteluosasto aloitti etenemisensä, joka osaltaan johti nopeasti vihollisjoukkojen irtautumiseen. Merkittävin syy vihollisen irtautumiseen oli kuitenkin ankara omien tykistötulivalmistelu (JR 28 sotapäiväkirja). Taisteluosaston komentajan majuri Adolf Ehrnroothin haavoituttua vakavasti Selänteenmäen maastossa klo 17 jälkeen III pataljoona palautettiin välittömästi JR 28:n komentajalle eversti T. Kotilaiselle.

III/JR 28 osallistui taisteluihin ja vihollisen vastahyökkäysten torjuntaan useiden päivien ajan Parikan kylän, Meriän suunnan ja Iijärvenkylän alueella kunnes sai käskyn siirtää 9k ja 11k hyökkäykseen Uukuniemen Ristilahden alueelle. Ristilahti on Pyhäjärven kaakkoispää. II/JR28 oli taistellut Ristilahden alueella jo melkein viikon motittaakseen suuren vihollisen. Loppurynnistys oli kuitenkin miesten väsymyksen vuoksi mahdotonta, ja siksi III/JR28 pyydettiin apuun.

7.7.1941 klo 17 III/JR 28:n joukot, käytännössä 9 ja 11 komppania, (pl. Siis 10 komppania joka on Iijärvenkylän Kumpuinmäessä valmistuksessa) lähtivät etenemään kohti Ristilahden taistelualueen itäosaa kohden. Koko yön viivyttävää vihollista vastaan käymissään taisteluissa komppaniat pääsivät hitaasti kohti tavoitettaan (Ristilahdesta Mensuvaaraan johtava tie), jonka se saavutti 8.7.1941 aamulla.

8.7.1941 aamulla saavutettu tie saatiin aamupäivän aikana varmistetuksi vihollisen panssariautoista huolimatta. 11komppania varmisti itään ja otti myös haltuun tien pohjoispuolisen Huuhtamäen. 9 komppania ei kuitenkaan päässyt etenemään lännen suuntaan asetetun tavoitteen, eli mottimaaston puhdistamisen suhteen. Ammukset loppuvat konekivääreiltä. Viestiyhteydet katkeilevat. Tulitukea ei saada. I/JR28:sta määrätään 2 komppaniaa avuksi, jotka määrätään hoitamaan länsisuunnan hyökkäys 9./JR28 tukiessa takaa.

8.-9.7.1941 välisenä yönä Ristilahden motista vihollinen pyrkii ulos voimalla idän suuntaan. Vihollisen ankaran tulivalmistelun aikana osa III/JR 28:n joukoista jätti asemansa. Samoin poistuu kuopistaan I pataljoonan kahden komppanian osat. Pataljoonan komentaja ratsumestari Wallden tulkitsi tilanteen siten, että pataljoona on hajaantunut. Wallden lähtee itse ensimmäisen keskityksen aikana ja vetäytyy tavalla, jossa komentoketju katkeaa. Pääosa joukoista, mukaan lukien 9, 11 ja 12 komppanian päälliköt oli kuitenkin edelleen asemissaan ja pystyi torjumaan vihollisen ulosmurtautumisyrityksen. Pataljoonan vielä taistelevien osien menetettyä yhteyden pataljoonan komentajaan ne vetäytyivät asemistaan aamuyön alkutunteina.

9.7.1941 aikana pataljoonan joukot (osin hajonneina) vetäytyivät naapuripataljoonien alueille sekä aiemmalle Parikan majoitusalueelle uudelleenkoottaviksi. Tilanteesta käydään jälkiselvittely ja Wallden siirretään syrjään. Tämän jälkeen taistelut hiljenivät lähinnä paikallisiksi kahakoinneiksi koko divisioonan alueella seuraavan muutaman viikon ajaksi.

10.7. III Pataljoona siirtyy rykmentin tulojälkiä myöten lepoon heinäkuun loppuun saakka Pääsiäisvaaran eteläpuoliselta Sammallammen maastoon, kuten muutkin JR28 osat 12.7. mennessä.

22.7. III pataljoona alistetaan eversti Armas Kempin JR7:n alaisuuteen tukemaan tulevaa JR7 hyökkäystä noin 10 kilometriä etelän suunnassa olevaan Tyrjään. Hyökkäystä joudutaan kuitenkin odottamaan heinä-elokuun taitteeseen saakka.

30.7. Saakka III pataljoonan on levossa ja koulutuksessa Sammallammen eteläpuolisessa maastossa. Tästä poiketen 9 komppania määrätään 23.7. siirtymään Lähemmäs JR7:ää Leinosen talon maastoon Ison ziijörven etelälaitaa , ja järjestämään lisäksi varmistus Tyrjään itäpuoliseen Jormanmäkeen. Muu pataljoona seuraa melkein yhtä lähelle JR7:ää Laapotin talon maastoon 24.7. Ison Iijärven Länsirannalle.

31.7. Alkaa JR7 Tyrjän valtaus ja motitus, jossa III/JR28 rooli on varmistaa perässä vasemmalla laidalla Huuhtalammelta lentokentän ohi Iilammen suuntaan I/JR7 jäljessä, sekä tämän onnistuessa kääntyä ja suorittaa kaakossa sijaitsevan Saareksen kylän valtaus. JR7 suora rintamahyökkäys ei kuitenkaan tuota tulosta ja hyökkäyssuunitelmaa muutetaan.

1.8. Kempin JR7 keskittyy kaikilla voimillaan Tyrjän motitukseen koukaten idästä länteen ja samalla luopuen Tyrjän itäpuolella etenemisestä etelään, II divisioonan komentaja Blickin suostumuksella. III/JR28 saa tällöin palautuksen JR28 alaisuuteen ja tehtäväkseen Akkaharjuntien (JR7 eteläpuolisen alueen) varmistuksen. Ja samalla muu osa JR28:aa (I ja II pataljoonat) lähtee edellä hyökkäämään Akkaharjun suuntaan kohti viholliselle elintärkeää junarataa ja asemaa.

• Hyökkäys Laatokan rantaan ja ns. Vesiperämotti 31.7.-21.8.1941

• Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5
• Olavi Antila jne.: 2. Divisioonan historiikki. Pori: Etelä-Suomen kustannus OY, 1975. ISBN 951-9064-08-7