Tietokone ei ollut suurin eikä nopein mutta se oli yksi edullisimmista.[1] Tietokonetta sanottiin ensimmäiseksi huokeaksi yleiskäyttöiseksi tietokoneeksi ja IBM sai 5 200 tilausta viidessä viikossa sen julkaisun jälkeen: enemmän kuin ennakointiin sen koko elinajaksi.[4] Tietokonetta oli parhaimmillaan 1960-luvulla noin 9 300 kappaletta käytössä ja noin puolet maailman tietokoneista koostui 1400-sarjan malleista.[5] Yritykset vuokrasivat tietokonetta 6 500 Yhdysvaltain dollarin kuukausihinnalla (nykyrahassa noin 45 000 dollaria), joka oli aikanaan edullinen hinta.[5][3] Myyntihinta oli 500 000 dollaria (3,4 miljoonaa dollaria nykyrahassa).[3]
Varhain 1950-luvulla IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson ajoi yrityksen siirtymistä elektromekaanisista elektronisiin tuotteisiin.[3] Tavoitetta varten IBM kehitti automatisoitua transistorien valmistusta ja automatisoitua piirilevyjen valmistusta.[3] IBM kehitti Standard Modular System (SMS) paketoinnin elektroniikan komponenteille sekä CDTL-logiikkaa (engl.complementary transistor diode logic), jotka valittiin 1401:een sen vuokrauskustannuksien pitämiseksi alhaalla.[3] Kehitettyä SMS-teknologiaa hyödynnettiin myös 7000-sarjan tietokoneissa IBM 7090, IBM 7070 ja IBM 7030.[3]
Tietokone oli aikanaan pienen mittakaavan tietokone, mutta koostui puolesta miljoonasta diskreetistä komponentista, painoi jopa viisi tonnia (3 063 – 11 530 paunaa) ja käytti 13 000 wattia virtaa.[6][3]