Höytiäisen hyppyrimäki oli hyppyrimäki Kontiolahdella.
Historia
Hyppyrimäen sijoituspaikaksi Kontiolahdella oli kaksi vaihtoehtoa: Lehmonharju ja Lykynlampi. Hyppyrimäen suunnitteli rovaniemeläinen diplomi-insinööri Suune Sirola. Sirolan mielestä Lehmonharju olisi ollut teknisesti parempi ratkaisu, sillä Lykynlammen heikkoutena oli rinteen avautuminen eteläiseen ilmansuuntaan. Tästä johtuva rinteen alttius sulamiselle sekä hyppääjien häikäistymisen vaara eivät kuitenkaan painaneet riittävästi, kun toisaalta Lykynlampi oli yleisöystävällisempi vaihtoehto. Myöhemmin myös Lehmonharjulle rakennettiin hyppyrimäki.
Lykynlammen hyppyrimäen ja hiihtourheilukeskuksen rakennuttamiseksi perustettiin Joensuun Mäki Oy vuonna 1938. Yhtiön perustajiin lukeutui Joensuun kaupungin lisäksi Pohjois-Karjalan Suojeluskuntapiiri sekä joukko pohjoiskarjalaisia talouselämän vaikuttajia.[1]
Yhtiön rakennuttama Höytiäisen hyppyrimäki valmistui marraskuussa 1938 ja hiihtomaja helmikuussa 1939.[2] Sirola arvioi suunnittelmansa Höytiäisen hyppyrimäen mäkiennätyksen asettuvan 55 metrin paikkeille. Höytiäisen hyppyrimäki oli valmistuessaan joensuulaisten arvion mukaan Suomen kolmanneksi suurin hyppyrimäki. Hyppyrimäen yhteyteen valmistui myös tammikuussa 1939 arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelemat hiihtomaja ja sauna. Höytiäisen hiihtokeskuksessa pidettiin pohjoismaiset kisat 11.–12. maaliskuuta 1939. Höytiäisen hyppyrimäki oli Suomen Hiihtoliiton ja Kansainvälisen hiihtoliiton hyväksymä.[3]
Alueella ehdittiin järjestää vain yksi suurempi kilpailutapahtuma ennen syksyä 1939. Hiihtomaja otettiin tuolloin sotilasmajoituksen käyttöön, ja hyppyrimäkeä käytettiin ilmavalvonnassa. Talvella 1940–1941 ei myöskään voitu kilpailla alueella tehtyjen linnoitustöiden vuoksi. Kesäkuussa 1941 rakennukset otettiin jälleen sotilaskäyttöön.[2]
Koska hiihtokeskusta ja hyppyrimäkeä ei päästy käyttämään alkuperäiseen tarkoitukseensa, Joensuun Mäki Oy joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Hiihtokeskuksen merkitys kuitenkin tunnustettiin laajasti, ja jo vuonna 1942 aloitettiin toimenpiteet yhtiön siirtämiseksi Joensuun kaupungin omistukseen. Omistajanvaihdos toteutui käytännössä silti vasta vuonna 1945.[4]
Höytiäisen hyppyrimäen jälleenrakentamistyöt aloitettiin vuonna 1960 vanhan mäen purkamisella, ja uusi hyppyrimäki valmistui vuonna 1964. Hyppyrimäessä oli puinen torni, alastulorinne oli luonnonmukainen päättyen Lykynlampeen.
Hyppyrimäkeä käytettiin 1980-luvun loppupuolelle asti. Höytiäisen hyppyrimäki purettiin räjäyttämällä vuonna 1993. Alastulorinteen portaat ovat säilyneet ja urheilijat käyttävät niitä kuntoharjoitteluun.
Nimen historia
Hyppyrimäki ei ole Höytiäisen rannalla, mutta lähellä Höytiäisen kanavaa. Mäki kuului Höytiäisen Urheiluseuralle. Nykyisin Lykynlammen ulkoilukeskuksena tunnetun alueen hiihtomaja, joka oli hyppyrimäen vastarannalla, oli ennen nimeltään Höytiäisen hiihtomaja. Kontiolahden kunnan alueella oleva Lykynlampi on Joensuun kaupungin ylläpitämä ulkoilualue.
Lähteet
- Kauppinen, Pekka: Mäkihyppyä yhtiön voimin. Teoksessa Kauppinen, Pekka & Nevala, Arto (toim.): Liikunnan monet kasvot. Kirjoituksia ihanteista, kilpailemisesta ja urheiluviihteestä. Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja 11. Joensuu, 2005, sivut 31-36. ISBN 952-99525-0-3. ISSN 1236-0430.
Viitteet
- ↑ Kauppinen 2005, s. 32-33
- ↑ a b Kauppinen 2005, s. 34-36
- ↑ Uusin hiihtokeskus, Suomen Kuvalehti, 25.02.1939, nro 8, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kauppinen 2005, s. 36
