Hämäläisten laulu on Hämeen historiallisen maakunnan ja nykyisin Kanta-Hämeen maakuntalaulu. Vuoteen 1999 asti se oli myös Päijät-Hämeen maakuntalaulu, sinä vuonna se sai oman maakuntalaulunsa Vihreiden harjujen maan.
Hämäläisten laulun sanat on kirjoittanut J. H. Erkko. Erkon runoon on kirjoitettu lukuisia sävellyksiä, mutta vakiintunein on melodia, joka on lainattu saksalaisen Friedrich Silcherin [1] (1789–1860) kansansävelmän pohjalta vuonna 1824 säveltämästä sotilaslaulusta Treue Liebe, joka tunnetaan nykyisin paremmin alkusanoilla Steh' ich in finst'rer Mitternacht.[2][3][4] Silcherin sävellyksen on Erkon runoon sovittanut E. A. Hagfors.[5]
Sanat
1. On mulle Suomi suloisin,
vaan Häme siitä kallihin!
|: sen tuskin tiedän vertaista,
niin kaunista, niin herttaista
kuin kulta Hämeen maa! :|
2. Lempeitä laaksoin lehtoja
ja lintuin laulupuistoja
|: ja marjaisia kankaitaan
en unhottaa voi milloinkaan -
oi Hämeen kallis maa! :|
3. Oi Hämeen pellot viljavat
ja kasket kullan loistavat
|: ja tuhannet sen tuomikot,
sen niityt, norot, varjostot!
Ei maata vertaistaan! :|
4. Kuin taivas tääll' on loistoisa
ja iltatähti kultaisa,
|:ja ruskot yhtä runsahat,
syysöiden sähköt leimuvat
ja talvet suojaisat! :|
5. Ei impee missään rakkaampaa,
ei siveempää, ei jalompaa,
|: kuin Hämeen valkotukkainen,
tuo sinisilmä neitonen
on rusoposkinen. :|
6. Ja kansaa kussa löytänen
niin jäykkää kuin on Hämehen,
|: niin vakavaa, mi auraltaan
ei suotta siirry milloinkaan,
halveksi säätyään.:|
7. Jos miestä missä tarvitaan
maan eestä vaikka kaatumaan,
|: niin uljaita on urhoja,
on järkeä, on kuntoa,
jos toimeen tartutaan.:|
Lähteet