Tapahtumassa voitiin erottaa neljä erillistä purkausta, joista voimakkain 15. tammikuuta syöksi tuhkaa ja laavaa yli 20 kilometrin korkeuteen. Se oli voimakkain purkaus yli 30 vuoteen.[2] Uusi purkaus tapahtui 17. tammikuuta.[3]
Ennen purkausta Hunga Tonga–Hunga Haʻapain tulivuori oli merenpohjassa kahden saaren, Hunga Tongan ja Hunga Haʻapain välissä. Se on purkautunut 2009 ja 2015. Vuoden 2015 purkaus yhdisti kaksoissaaret toisiinsa. Vuoden 2022 purkausarja alkoi jo joulukuun 2021 puolella.[2]
Suuret tulivuorenpurkaukset voivat vaikuttaa ilmastoon globaalisti, mutta satelliittihavainoista voitiin arvioida, että Hunga Tongan stratosfääriin puskema rikkidioksidin määrä oli niin pieni, ettei se aiheuta merkittävää viilenemistä.[4]
Lisäksi vedenalainen purkaus nosti ilmakehään 50 miljoonaa tonnia vesihöyryä, mikä lisäsi sen määrää ilmakehässä 5 %. Tämän arvioidaan johtavan stratosfäärin lämpötilojen laskuun ja pintalämpötilan nousuun.[5]
Stratosfäärin vesihöyryn lisääntyminen laski maalis-huhtikuussa keski-stratosfäärin lämpötilaa noin 4° kelviniä johtuen lisääntyneestä infrapuna-alueen heijastumisesta avaruuteen.[6]
Lisäksi purkaus on mahdollisesti suurentanut otsonikatoa Antarktikan yllä,
sillä stratosfäärin pilvet mahdollistavat CFC-yhdisteiden reagoimisen.[7]
Purkaus peitti Tongan 1–2 senttimetrin paksulla tuhkakerroksella, mikä vaikeuttaa vesi- ja ruokahuoltoa. Tietoliikennekaapeli Fidžin ja Tongan väliltä ilmeisesti katkesi, samoin monet paikalliset sähkö- ja puhelinlinjat, joten yhteydenpito toimi vain satelliittien varassa.[8] Tuhkakerros esti myös pääsaaren lentokentän käyttämisen useiden päivien ajan.[9]
↑M. R. Schoeberl, Y. Wang, R. Ueyama, A. Dessler, G. Taha, W. Yu: The Estimated Climate Impact of the Hunga Tonga‐Hunga Ha'apai Eruption Plume. Geophysical Research Letters, 28.9.2023, 50. vsk, nro 18. doi:10.1029/2023GL104634ISSN 0094-8276Artikkelin verkkoversio. (englanti)