Sundström aloitti ammattikuvaajan uran vuonna 1928, kun Hufvudstadsbladet palkkasi kemigrafiksi koulutetun Sundströmin ostettuaan kliseelaitos Kuvan, jossa hän oli työskennellyt. Hän nautti 1920-luvulla vakinaista palkkaa lehtikuvaajana, mikä oli tuolloin harvinaista. Näin hän omistautui kokonaan lehtikuvaukselle.[1]
Sundström tuli tunnetuksi kuvaajana hillitystä ja herrasmiesmäisestä työskentelytavastaan, eikä hän tungeksinut kuvauskohdetta piirittäneissä kuvaajalaumoissa. Silti hänen työnsä ammattitaitoinen jälki ei tästä kärsinyt. Toimittuaan Hufvudstadsbladetin ja Nya Pressenin ainoana kuvaajana 1950-luvun alkuun,hän sai avukseen Caj Bremerin. Sundström teki töitä lähes 50 vuoden ajan kuolemaansa 1973 saakka.[1]
Erik Kruskopfin mukaan Sundström on eräs edelläkävijöistä Suomen lehtikuvauksen alalla. Ihmisenä hän oli oikeuden- ja velvollisuudentuntoinen, joka näkyy myös hänen kuvissaan, joissa faktatieto yleensä hallitsee esteettisten vaikutusten kustannuksella.[2]
