Housut ovat alaraajoja paitsi jalkateriä suojaamaan tarkoitettu vaatekappale. Housujen yläosa on vyötäröllä, alaosa koostuu kahdesta lahkeesta, jotka peittävät erikseen molemmat jalat. Housut pysyvät jalassa yleensä vyön tai olkainten avulla. Usein housut kiristetään kiinni lanteisiin ja vyötärölle vetoketjun, nappien tai joustavan vyötärönauhan avulla.
Pohjoisessa ilmanalassa housuista on löytöjä pronssi- ja rautakaudelta. Housujen arvellaan kehittyneen samoihin aikoihin, kun ihminen kesytti hevosen. Ratsastettaessa nivusalue ja reisien sisäpinta joutuu alttiiksi hankauksella ja housuilla on haluttu suojata tätä aluetta. Tätä olettamusta tukee Kiinan Xinjiangista tehty vanhin arkeologinen housulöytö, joka on noin 3 000 vuotta vanha. Näissä housuissa oli nivusissa vahvike, joka vaikeutti kävelemistä, ja samassa löydössä oli muutakin ratsastamiseen liittyvää välineistöä.[1] 1100-luvun puolivälissä miehillä oli tunikamaisten yläosien kanssa jaloissaan housut. Länsimaissa housut ovat kuuluneet miesten peruspukeutumiseen 1500-luvulta,lähde? naisille ne on hyväksytty täysin vasta 1900-luvulla. Nykyään naisille ja miehille on omat housumallinsa.
Alun perin housut olivat kaksi erillistä lahjetta. Lahkeet sidottiin yhteen pakaroita, lonkkia, sukupuolielimiä ja nivusia ympäröineen vaatekappaleen kanssa, jolloin näistä kolmesta osasta muodostui yksi vaatekappale, housut, ja vaikka sittemmin alettiin valmistaa suoraan tällaisia koko alavartalon (paitsi jalkaterien) vaatteita, tuon vaatteen nimi säilyi monissa kielissä monikollisena (esimerkiksi suomen kielenhousut, englannin kielenpants tai trousers sekä ruotsin kielenbyxor).
Housuja on monenlaisia. Esimerkiksi:
Alushousuja ("kalsareita") käytetään suojakerroksena ihon ja varsinaisten vaatteiden välillä.
