James Christian, laulu
Jimi Bell, kitara
Chris Tristram, basso
Bill Zampa, rummut
Entiset jäsenet
David Glen Eisley, laulu
Lanny Cordola, kitara
Michael Guy, kitara
Dennis Chick, kitara
Chuck Wright, basso
Matt McKenna, basso
Chris McCarvill, basso
Ken Mary, rummut Tommy Aldridge, rummut
Gregg Giuffria, kosketinsoittimet
House of Lordsin perusti vuonna 1987 kosketinsoittaja Gregg Giuffria, jonka Giuffria-yhtye oli juuri hajonnut. Kiss-yhtyeen basisti Gene Simmons oli valmis tekemään levytyssopimuksen Giuffrian kanssa, mutta ehtoina olivat uuden laulajan hankinta ja yhtyeen uudelleennimeäminen. Niinpä Giuffria vaihtoi yhtyeen nimeksi House of Lords. Laulaja David Glen Eisley, jonka kanssa Giuffria oli työskennellyt, sai väistyä ja uudeksi laulajaksi palkattiin James Christian. House of Lords sai levytyssopimuksen Simmons Recordsilta. Giuffria-yhtyeen vanhat jäsenet kitaristi Lanny Cordola ja basisti Chuck Wright liittyivät kokoonpanoon uuden rumpalin Ken Maryn kanssa. Yhtyeen debyyttialbumi House of Lords julkaistiin vuonna 1988 suuren menestyksen kera ja seuraavana vuonna yhtye teki kiertueen Cheap Trickin ja Scorpionsin kanssa. ”I Wanna Be Loved” -single teki yhtyeestä vielä kuuluisamman. Vuonna 1990 Cordola jätti yhtyeen ja uudeksi kitaristiksi tuli Michael Guy.
Toinen studioalbumi, edeltäjäänsä kitaravetoisempi Sahara, julkaistiin elokuussa 1990. Sekin menestyi erinomaisesti. Single ”Remember My Name” sai jonkin verran radiosoittoa. Albumin julkaisun jälkeen sekä Wright että Mary jättivät yhtyeen. Demons Down julkaistiin vuonna 1992 uudella kokoonpanolla, johon kuuluivat Christianin ja Giuffrian lisäksi kitaristi Dennis Chick, basisti Sean McNabb ja rumpali Tommy Aldridge. Albumin singlekappaletta ”What’s Forever For” pidetään yhtenä melodisen rockin parhaista balladeista. House of Lords hajosi vuonna 1993, vaikka yhtye oli etsimässä uutta levy-yhtiötä.
Vuonna 2000 yhtye muodostettiin uudestaan ja neljännen studioalbumin säveltäminen alkoi. Kaksi vuotta myöhemmin albumi The Power and the Myth oli valmis, mutta se julkaistiin vasta vuonna 2004 Frontiers Recordsin kautta. Albumilla soittivat alkuperäiset jäsenet Cordola, Wright ja Mary, mutta perustajajäsen Giuffria oli jättänyt yhtyeen. Yhtye esiintyi Firefestissä seuraava vuonna ja julkaisi uuden studioalbumin World Upside Down. Kitaristi Jimi Bell, basisti Chris McCarvill ja rumpali Bill Zampa olivat liittyneet yhtyeeseen pysyviksi jäseniksi.
Kitaristi Chris McCarvill soittamassa House of Lordsin konsertissa Espanjassa vuonna 2006.
Seuraava studioalbumi Come to My Kingdom julkaistiin vuonna 2008. Yhtye teki suuren kiertueen Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. McCarvill lähti yhtyeestä juuri kiertueen ollessa alkamassa, joten hänet korvasi Matt McKenna. Syyskuussa 2009 yhtye julkaisi uuden studioalbumin nimeltä Cartesian Dream. McCarvill palasi jälleen yhtyeeseen McKennan lähdettyä uuden kiertueen alkaessa.
Big Money julkaistiin vuonna 2011. Albumilla yhtye esitti raskaampaa materiaalia. Precious Metal oli jatkoa Big Money -albumille vuonna 2014.[1] Uusi albumi julkaistiin kesällä 2015 nimeltään Indestructible.[2]
House of Lords julkaisi uusimman albuminsa, Saint of the Lost Souls, keväällä 2017 uuden basistin, Chris Tristramin kanssa.
