PROFILPELAJAR.COM

Himalajankuusi
Uhanalaisuusluokitus
	Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Pääjakso:	Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari:	Siemenkasvit Magnoliophyta
Luokka:	Paljassiemeniset Pinopsida
Alaluokka:	Havupuut Pinidae
Lahko:	Pinales
Heimo:	Mäntykasvit Pinaceae
Suku:	Kuuset Picea
Laji:	smithiana
Kaksiosainen nimi
	Picea smithiana ; (Wall.) Boiss.
Synonyymit
	Abies khutrow (Royle ex Turra) Loudon; Abies smithiana (Wall.) Lindl.; Picea khutrow (Royle ex Turra) Carrière; Picea morinda Link; Picea smithiana var. nepalensis Franco; Picea smithiana subsp. nepalensis (Franco) Silba; Pinus morinda Gordon & Glend.; Pinus pendula Griff.; Pinus smithiana Wall.
Katso myös
	Himalajankuusi Wikispeciesissä; Himalajankuusi Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Himalajankuusi (Picea smithiana) on läntisen Himalajan alueelta Koillis-Afganistanin, Pohjois-Pakistanin, Intian ja Nepalin alueilta kotoisin oleva puu.^[2] Se kasvaa 2 400 – 3 600 metrin korkeudella merenpinnasta vuoristojen jyrkillä rinteillä.^[1]

Levinneisyys ja elinympäristö

Himalajankuusi kasvaa jyrkillä vuoristorinteillä Himalajan vuoriston alueella. Se suosii kasvualustana hiekka- ja savimaata. Himalajankuusi elää kosteassa monsuuni-ilmastossa, jossa se kokee keskimäärin 1 000 – 2 500 millimetrin vuotuisen sademäärän. Se on sopeutunut elämään −20°C – 30°C lämpötilassa.^[2]

Kuvaus

Himalajankuusi on suuri ainavihanta puu, joka kasvaa 30–45 m korkeaksi^[2] ja jonka rungon halkaisija on noin 1–2 m. Sillä on kartiomainen latvusto, jossa on tasaiset, yleensä riippuvat oksat.

Versot ovat vaalean kellanruskeita ja karvattomia. Lehdet ovat neulamaisia, 3–5 cm pitkiä, puolivihreitä, ja niissä on huomaamattomia suuviivoja. Himalajankuusen neulaset ovat kuusien pisimmät. Kävyt ovat leveitä ja kartiomaisia, 9–16 cm pitkiä ja 3 cm leveitä, nuorena vihreitä, kypsyessään kellanruskeat ja avautuvat 5–6 cm leveiksi 5–7 kuukautta pölytyksen jälkeen. Emilehdet ovat jäykkiä ja pyöreäreunaisia.

Käyttö

Himalajankuusi on tärkeä talouspuu ja se on erinomaista rakennusmateriaalia. Sitä käytetään sisätilojen lattioiden ja kattojen rakennusmateriaalina. Sitä on käytetty käsiteltynä myös ratapölkkyjen materiaalina. Suhteellisen keveytensä vuoksi himalajankuusta on käytetty myös lentokoneiden rakentamiseen. Pienempiä yksilöitä käytetään selluteollisuuden tarpeisiin.^[1]

Lajin pitkät neulaset ja roikkuvat oksat tekevät siitä suositun koristepuun, ja se onkin yleinen eurooppalaisissa puutarhoissa.

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Farjon, A. & Rushforth, K.: Picea smithiana IUCN Red List of Threatened Species. Version 3.1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.8.2022. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Sohial Ahmad, Adnan Ahmad & S.M. Nizami: Assessement of Biomaass Expansion Factor of Picea Smithiana (WALL) Boiss. International Journal of Scientific & Engineering Research, 2014, 5. vsk, nro 11, s. 1232. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 4.8.2022. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}