Hilde Zimmermann (12. syyskuuta 1920 – 25. maaliskuuta 2002) oli itävaltalainen vastarintataistelija ja aktivisti. Hän selvisi Ravensbrückin keskitysleiriltä ja oli sieltä selvinneiden itävaltalaisten yhdistyksen perustajajäsen. Hän näki itsensä "vainottuna henkilönä", ei "uhrina", ja näki velvollisuudekseen kertoa kansallissosialismista ja Ravensbrückin keskitysleiristä erityisesti nuorille.^[1]

Zimmermannin vanhemmat toimivat Schutzbundissa, sosiaalidemokraattien puolisotilaallisessa järjestössä. Kun molemmat vanhemmat pidätettiin vuonna 1934, Hilde jatkoi veljensä kanssa toimintaa laittomissa nuorisojärjestöissä. Sen jälkeen, kun Itävalta liitettiin natsi-Saksaan, Hilde jatkoi vastarintaa. Vuonna 1944 hän joutui kosketuksiin ryhmän kanssa, joka auttoi Moskovasta lähetettyjä laskuvarjojoukkoja perustamaan vastarintatoimintaa. Mutta organisaatio petettiin, Hilde ja hänen ystävänsä ja heidän äitinsä pidätettiin ja karkotettiin Ravensbrückiin.^[1][2]