Hilda Olson

Hilda Catharina Olson (6. lokakuuta 1832 Uusikaarlepyy – 24. syyskuuta 1915 Lontoo, Iso-Britannia)[1] oli suomalainen taidemaalari ja kuvittaja.

Olsonin isä oli norjalaissyntyinen merikapteeni Olov Olson, alkuperäiseltä nimeltään Olsen.[1][2] Hänen äitinsä oli kokkolalainen laivurintytär Karin Palm.[1] Olson opiskeli 1850-luvulla Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, jossa häntä opetti B. A. Godenhjelm.[1][3] Hänet palkittiin yhdessä Alvina Ugglan kanssa Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisessä dukaattipalkintokilpailussa vuonna 1858. Olson sai palkinnon E. J. Löfgrenin maalauksen Tyttö kukkia kädessä kopiosta, sillä alkuperäistöiden vähäisyyden vuoksi jouduttiin palkitsemaan taitavia kopioita. Olsonin tiedetään maalanneen kopioiden ohella muotokuvia ja maisemamaalauksia.[3]

Olson avusti professori Alexander von Nordmannin eläintieteellisiä tutkimuksia tekemällä vuosina 1859–1862 yli 300 kappaletta Suomen ja Venäjän eri hämähäkkilajeja esittäviä akvarellimaalauksia, jotka ovat nykyään Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa. Olson oli mukana von Nordmannin näytteenkeruuretkellä Ukrainassa ja Krimillä vuosina 1860–1861. Von Nordmann nimesi hänen mukaansa Olsonia pilifera Nordmann -nimisen hämähäkkilajin, joka ilmeisesti osoittautui jo entuudestaan tunnetuksi lajiksi eikä nimi siksi jäänyt käyttöön.[3]

Olson suunnitteli ja kuvitti useita G. W. Edlundin 1860–1870-luvuilla julkaisemia varhaisia lautapelejä, kuten Huvimatka Aavasaksaan.[1][4][2] Lisäksi hän kuvitti K. F. Ignatiuksen kansatieteellisen teoksen Suomalaisia kansan-pukuja I (1863).[5]

Maalaamisen ohella Olson ruotsinsi englanninkielisiä novelleja, joita julkaistiin jatkokertomuksina helsinkiläisissä lehdissä 1850–1870-luvuilla.[3] Ansiotyönään hän työskenteli vuosina 1867–1873 Helsingin maistraatin puhtaaksikirjoittajana.[3][1] Vuosina 1874–1877 hän hoiti vanhaa äitiään, joka asui viimeiset vuotensa Uudenkaarlepyyn Kuddnäsissä.[1] Olson muutti vuonna 1878 loppuiäkseen Lontooseen, jossa hän työskenteli tapettitehtaan mallipiirtäjänä.[3][1] Hän kävi Suomessa viimeisen kerran vuonna 1906. Olson osallistui taidenäyttelyihin vain muutaman kerran kopiotöillään ja tieteellisillä hämähäkkimaalauksillaan eikä kuulunut Suomen Taiteilijaseuraan, joten hän ja hänen tuotantonsa jäivät Suomessa melko tuntemattomiksi.[3] Hän lahjoitti vuonna 1909 Englannista käsin maalauksiaan ja lyijykynäluonnoksiaan Svenska folkskolans vänner -yhdistykselle Suomessa.[6] Hän lahjoitti myös alttaritaulun Lontoon suomalaiseen merimieskirkkoon.[1]

Olson kuoli Lontoossa 82-vuotiaana vuonna 1915.[1] Hänen kirjearkistonsa on Åbo Akademin kirjastossa.[3]

Olsonin maalauksia

  • Klas Flemings likfärd, 1885. Akvarelli. Josef Herlerin museo.
    Klas Flemings likfärd, 1885. Akvarelli. Josef Herlerin museo.
  • Gutasaga 1884.
    Gutasaga 1884.
  • Bernardilaiskoiran pää 1879.
    Bernardilaiskoiran pää 1879.
  • Ritarihuone, leikattava paperipienoismalli.
    Ritarihuone, leikattava paperipienoismalli.
  • Sabiinitarten ryöstö, hiilipiirustus kipsimallista.
    Sabiinitarten ryöstö, hiilipiirustus kipsimallista.
  • Konsuli Carl Grundfeldtin muotokuva, noin 1870.
    Konsuli Carl Grundfeldtin muotokuva, noin 1870.
  • Konsulinna Pauline Grundfeldt, 1900.
    Konsulinna Pauline Grundfeldt, 1900.
  • Villa i Nykarleby skärgård.
    Villa i Nykarleby skärgård.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j Raija Majamaa: Olson, Hilda (1832 - 1915) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 20.12.2019 (päivitetty 29.3.2022). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. ↑ a b Torkel Hellström: Hilda Olson (ruotsiksi) Från gångna tider i Nykarleby I (1939), Nykarlebyvyer.nu. Viitattu 11.1.2018.
  3. ↑ a b c d e f g h Ritva Talman: Hilda Olsonin hämähäkkiakvarellit vuosilta 1859–1862 Tahiti 2/2012 (20.6.2012). Taidehistorian seura. Viitattu 11.1.2018.
  4. ↑ Raija Majamaa: Lautapeli Huvimatka Aavasaksaan vuodelta 1863 Minun aarteni -blogi 9.2.2015, Kansalliskirjasto. Viitattu 11.1.2018.
  5. ↑ Martin Ginström: På bibliotekets hyllor: Finska folkdrägter (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) Svenska litteratursällskapet i Finlandin blogi 14.10.2016. Viitattu 11.1.2018.
  6. ↑ Dödsfall. (ruotsiksi) Hufvudstadsbladet 23.10.1915, s. 4. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 19.4.2023.

Aiheesta muualla