Hilda Elisabeth Hongell (o.s. Sjöblom; 16. tammikuuta 1867 Maarianhamina – 10. kesäkuuta 1952 Kokkolan mlk) oli Ahvenanmaalla vaikuttanut suomalainen rakennusmestari. Hän oli Pohjoismaiden ja mahdollisesti länsimaiden ensimmäinen naispuolinen rakennusmestari.^{[1] [2]}

Hongellin mukaan on 1990-luvun lopussa nimetty Hilda Hongells gränd niminen lyhyt katu Maarianhaminan ruutukaavakeskustassa, joka alkaa Neptunigatanilta lähellä satamaa.

• Mariegatan 12, puuhuvila 1899, suojeltu
• Mariegatan 13, puuhuvila 1899, suojeltu 1980
• Mariegatan 14, puuhuvila 1898, suojeltu 2001
• Mariegatan 15, puuhuvila 1899, suojeltu 1980, yläkerta saneerattu tyylittömästi
• Mariegatan 24, puuhuvila
• Norra Esplanadgatan 5, sisäpihan leivintupa 1892, suojeltu
• Norragatan 13, puutalo 1891, suojeltu
• Norragatan 15, puutalon julkisivumuutokset 1898, suojeltu. Talossa toimii nykyisin Café Svarta Katten.
• Skillnadsgatan 16a, puutalo 1890, julkisivu saneerattu tunnistamattomaksi
• Skillnadsgatan 18a, puuhuvila 1899, suojeltu 1980
• Storagatan 10, rukoushuone 1896, nykyisin Maarianhaminan lähetyskirkko eli Missionskyrkan på Åland. Sisäpihan asuintalo purettu 70-luvulla.
• Södragatan 5, puuhuvila 1898
• Södragatan 9, puuhuvila 1897, suojeltu 1970
• Södragatan 15, puuhuvila
• Södragatan 16, puuhuvila, suojeltu. Piirustukset ovat kadonneet, mutta rakennus on mitä todennäköisimmin Hongellin suunnittelema.
• Södragatan 21, puuhuvila
• Södragatan 24, puutalo 1897, purettu 70-luvulla
• Södragatan 28, puutalo 1899, purettu 70-luvulla
• Södragatan 30, puutalo 1899, laajennus- ja muutostyöt 1936 Frithiof Lindholm, suojeltu
• Torggatan 10, asuin-, liike- ja pankkirakennus, purettu 60-luvulla
• Torggatan 11, liikerakennuksen laajennus ja julkisivumuutokset 1901, suojeltu 1990
• Torggatan 15, liikerakennus 1984–1897, suojeltu 1990
• Torggatan 20, puuhuvila 1897, piharakennus purettu
• Västra Esplanadgatan 7, puuhuvila 1892
• Ålandsvägen 65, puuhuvila 1899, suojeltu 1986
• Ålandsvägen 73, puuhuvila 1900, suojeltu 1980

Ahvenanmaalta kotoisin ollut Hongell pääsi 1891 opiskelemaan Helsingin teollisuuskouluun erikoisoppilaana, mutta jo seuraavana vuonna hän saattoi jatkaa opintoja normaalina opiskelijana hyvän opintomenestyksensä takia. Hongell valmistui teollisuuskoulusta 1894.

Hongell suunnitteli kaikkiaan 98 rakennusta Maarianhaminaan ja sen lähiympäristöön vuosina 1889–1912, jolloin kaupungissa vallitsi vilkas rakentamiskausi Maarianhaminan kylpylän 1889 tapahtuneen perustamisen jälkeen. Rakennukset olivat pääasiassa puisia kaupunkitaloja ja maatilojen rakennuksia. Hän käytti rakennuksissaan koristeellista sveitsiläistyyliä. Hongellin suunnittelemista rakennuksista 44 on säilynyt nykypäiviin.

Hongell meni naimisiin 1897 opiskelutoverinsa Kokkolasta kotoisin olevan rakennusmestari Anders Sanfrid Hongellin (1870–1957) kanssa, ja heille syntyi kuusi lasta. Esikoinen Olof Andreas Hongell (1898–1919) oli Suomen ensimmäisiä lentäjiä, joka menehtyi lentokoneensa alassyöksyssä, Nils Erik Andreas (1900–1998), Hans Göran Andreas (1902–1973) oli tunnettu lasitaitelija, taidemaalari ja Karhula-Iittalan lasitehtaan taiteellinen johtaja, Johan Andreas (1904–1983), Anna Maria Elisabeth (1906–2000) ja Lars Andreas (1910–1992).^{[1] [5]}

Hongell on haudattuna Hietaniemen hautausmaalle yhdessä aviomiehensä ja lastensa kanssa Hongellin perhehautaan.^[6]

• Suominen-Kokkonen, Renja: ”Hongell, Hilda (1867–1952)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 74–75. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2 Teoksen verkkoversio.
• Väitös Hilda Hongellista, Suomen ensimmäisestä naisrakennusmestarista.^{[vanhentunut linkki]} Åbo Akademin uutisia ja tiedotteita 9.12.2011.
• Arkitekt Hilda Hongell i Helsingfors. (Arkistoitu – Internet Archive) The Finlander forum.
• Hilda Hongell & Lars Sonck: Byggnadskonstnärer i Mariehamn. (Arkistoitu – Internet Archive)

• Åkerfelt, Mia: För fremlingarnes trefnad: Byggmästaren Hilda Hongell och iscensättningen av badorten Mariehamn på 1890-talet. (Diss) Åbo: Åbo Akademi, 2011. ISBN 978-952-12-2649-6

• Hongell, Hilda hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)