Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut käytiin vuonna 1941 Kuopiossa. Ensimmäistä kertaa SM-hiihdoissa kilpailivat myös Työväen Urheiluliiton urheilijat.[1]
Tulokset
Miehet 18 kilometriä
Miesten 18 km:n kilpailu pidettiin Kuopion Puijolla 14. maaliskuuta 1941. Osanottajia oli kaikkiaan peräti lähes 500. Väliaikoja otettiin 8 km:n kohdalla. Tällöin oli johdossa Suonenjoen Eino Olkinuora yli minuutilla ennen Pielaveden Teuvo Laukkasta, jota pidettiin kilpailujen yllätysnimenä. Hänen jäljessään oli 12 sekuntia Kuopion Matti Lähde ja toinen yllätysnimi Iisalmen Veikko Ruotsalainen 36 sekuntia. Seuraavina Tiainen, Karhulan Katajaisten Antero Frantsi, Hämäläinen, Lappeenrannan Urheilu-Miesten Eino Kourula. Olkinuora jatkoi nopeinta menoaan aina loppuun asti, mutta Lähde nousi kisassa toiseksi ennen Laukkasta. TUL:n paras oli 9:ksi sijoittunut Kymin Veikkojen Unto Kirjavainen.[2]
Miehet 50 kilometriä
Miesten 50 km hiihdettiin Kuopion Puijolla 16. maaliskuuta 1941. Pakkasta oli yli 10 astetta ja hiihtokeli oli erinomainen. Matkaan lähti 56 miestä. Suonenjoen Eino Olkinuora johti kilpaa lähes koko ajan. Puolimatkassa Olkinuora menetti hetkeksi johtonsa Pekka Vanniselle. Toisella matkan puoliskolla Vannisen ohi menivät Olkinuoran lisäksi Kotkan Rantalahti ja lopputuloksissa sekunnilla Kouvolan Kokkonen.
[3]
Miehet 3 × 10 kilometriä
Sija |
Joukkue |
Kilpailijat |
Aika |
Ero
|
1
|
Iisalmen Visa
|
Veikko Turunen Veikko Ruotsalainen Klaus Karppinen
|
2.10.42
|
|
2
|
Lahden Hiihtoseura
|
Martti Sipilä Tauno Toivonen Lauri Silvennoinen
|
2.13,05
|
+2,23
|
3
|
Kuopion Poliisi-Urheilijat
|
S.Väätäinen Lauri Oinonen Matti Lähde
|
2.14,12
|
+3,30
|
4
|
Jyväskylän Kisatoverit
|
V.Hintikka I.Saari Oskari Rouvinen
|
2.16,06
|
+5,24
|
5
|
Kymin Veikot (TUL)
|
T.Kirjavainen L.Anttila Unto Kirjavainen
|
2.16,08
|
+5,26
|
6
|
Kotkan Poliisi-Urheilijat
|
Aaro Leino S.Suppanen V.Hämäläinen
|
2.16,24
|
+5,42
|
Miesten 3 x 10 km:n viesti hiihdetiin Kuopion Puijolla 15.3.1941. Siihen osallistui 17 joukkuetta, joista 16 hiihti loppuun asti. Voittajaehdokaana oli Lahden Hiihtoseura, mutta Iisalmen nuoret hiihtäjät Turunen ja Ruotsalainen toivat viestin ankkurilleen Klaus Karppiselle 3 minuutin johdossa. Näin kokenut arvokisahiihtäjä Karppinen sai ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Edelliset Iisalmen Visan viestimestaruudet olivat lähes 20 vuoden takaa eli vuosilta 1922 ja 1923. Todellista kisaa käytiin sijoista 3-6.[4]
Naiset 5 kilometriä
Naisten 5 km hiihdettiin Kuopion Puijolla 15.3.1941. Siihen osallistui 26 kilpailijaa. Kisa toi Vehkalahden Veikoille Nopasen ja Luoman toimesta kaksoisvoiton. Kisassa sijoittui 10:nneksi tuleva melonnan olympiavoittaja, nyt Helsingin Tovereita edustava Sylvi Saimo. [5]
Mäkihyppy
Sija
|
Kilpailija
|
Pisteet |
Seura |
Hyppyjen pituudet
|
1
|
Lauri Pietikäinen
|
Puijon Hiihtäjät
|
216,1 |
42,5 - 44,5 m
|
2
|
Lasse Pälli
|
Valkeakosken Haka
|
206,1 |
38,5 - 40 m
|
3
|
Kauko Lehtinen
|
Lahden Hiihtoseura
|
206,0 |
40,5 - 41 m
|
4
|
Hannu Vainio
|
Myllykosken Kilpa-Veikot
|
204,4 |
41 - 42,5 m
|
5
|
Sauli Pälli
|
Valkeakosken Haka
|
204,3 |
41,5 - 41 m
|
6
|
Eino Tissari
|
Kouvolan Hiihtoseura
|
202,7 |
41,5 - 41 m
|
Kilpailu käytiin Kuopion Puijon mäessä 16. maaliskuuta 1941. Hyvällä kelillä useat yrittivät saavuttaa tilanteeseen liian pitkiä hyppyjä. Sen vuoksi Cortinan kävijöistä Jyväskylän Paavo Vierto kaatui molemmat hyppynsä ja Niilo Toppila toisen. Näin Matti Pietikäinen otti kahdella varmalla pitkällä hypyllä kotimäessään Suomen mestaruuden.[6]
Yhdistetty
Yhdistetyn SM-kisat pidettiin Kuopion Puijolla 14. ja 15. maaliskuuta 1941. Kouvolan Kalevi Kaplas otti odotetusti yhdistetyn Suomen mestaruuden. Ensimmäisen päivän 18 km:n hiihto-osuuden jälkeen johdossa olivat Lahden Hiihtoseuran Niilo Nikunen ja Kouvolan Kaplas. Lahden Tolsa oli kolmas. Myöhemmin sotien jälkeen hiihdon olympiakävijänä tunnettu Karihaaran Karun Eero Rautiola oli yhdistetyn hiihdon jälkeen viides.[7] Toisen päivän mäkiosuuden ykkönen oli Vuoksenniskan Sihvonen, joka nousi näin kokonaiskilpailun kakkoseksi. Hänen jälkeensä mäkiosuuden sijoituksissa tulivat Lahden Mäkinen, Kotkan Poliisi-Urheilijoiden Pentti Vesalainen ja Kouvolan Kaplas.[8]
Lähteet
- Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia 1886–1968. WSOY, 1969.
Viitteet
- ↑ Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 194
- ↑ Olkinuora ylivoimainen Puijolla. Helsingin Sanomat, 15.2.1958, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Olkinuora voitti myös 50 km - lentokelillä lentoaikoja. Helsingin Sanomat, 17.2.1958, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Visan nuoret hiihtäjät ratkaisivat viestivoiton Iisalmelle. Helsingin Sanomat, 16.3.1941, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Aura Nopanen ja Annikki Luoma parhaat naisten hiihdossa. Helsingin Sanomat, 16.3.1941, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Yllätysmies Matti Pietikäinen vei mäkimestaruuden Vierron ja Toppilan kaatuessa. Helsingin Sanomat, 17.3.1941, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Yhdistetyn kilpailu - 18 km:n hiihto. Helsingin Sanomat, 15.3.1941, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Kaplas yhdistetyn mestari. Helsingin Sanomat, 16.3.1941, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.3.2023.
|
---|
1900-luku | |
---|
1910-luku | |
---|
1920-luku | |
---|
1930-luku | |
---|
1940-luku | |
---|
1950-luku | |
---|
1960-luku | |
---|
1970-luku | |
---|
1980-luku | |
---|
1990-luku | |
---|
2000-luku | |
---|
2010-luku | |
---|
2020-luku | |
---|