Hernan Cortésin testamentti on espanjalaisen konkistadorin Hernán Cortésin (1485–1547) viimeinen tahto. Testamentin transkriptiot perustuivat viime aikoihin saakkamilloin? testamentin kopioon, jonka Alexander von Humboldt löysi Meksikon Hospital de Jesusissa sijaitsevasta konkistadorin perheen arkistosta. Vuonna 1927 P. Mariano Cuevas löysi Espanjan Sevillasta alkuperäisen testamentin. G. N. G. Conway julkaisi omalla kustannuksellaan Sevillassa olevasta alkuperäisestä testamentista näköispainoksen, jossa on P. Cuevasin kirjoittama esipuhe.
Meksikossa vuonna 1990 ilmestynyt José Luis Martínezin Documentos cortesianos sisältää Cortésin testamentin kokonaisuudessaan, minkä lisäksi lisäksi siinä on testamenttiin läheisesti liittyviä asioita, kuten Kaarle V:n vapauttamat orjat ja pitkä kiista Cortésille luvatuista Hondurasin-retken ja Molukeille lähetetyn laivaston korvauksista.
Laajan testamenttinsa Meksikoon liittyvien määräysten toimeenpanijaksi Cortés oli määrännyt Saarnaajien veljeskunnan prelaatin, Meksikon dominikaanien provinsiaalin Domingo de Betanzosin, joka ehdottomuudellaan intiaanien heikoista henkisistä kyvyistä pystyi vaikuttamaan merkittävästi Intioiden neuvoston kannanottoihin. Betanzos ei kyennyt valvomaan Cortésin testamentin toimeenpanoa Meksikossa, sillä hän kuoli Espanjan Valladolidissa syyskuussa 1549 oltuaan sitä ennen vuoteeseen sidottuna. Kuolinvuoteellaan Betanzos, joka oli tullut kuuluisaksi kovista, intiaanien henkisiä kykyjä arvostelevista lausunnoistaan, perui kuolinvuoteellaan nuo lausuntonsa kirjallisesti. Näin kerrotaan tapahtuneen Bartolomé de las Casasin johtamien dominikaanien painostuksesta.
Cortésin testamentin alkuosassa on määräyksiä siitä, miten hänen oman ruumiinsa ja hänen kuolleiden lähisukulaistensa luiden kanssa on meneteltävä.
Lähteet
- Cartas y relaciónes de Cortés. Buenos Aires 1945.
- Martínez, José Luis; Documentos Cortesianos. Meksiko 1990.
