Herefordshiren vanhimmat linnoitukset ovat säilyneet saksikuningas Offan ajoilta. Normannit rakennuttivat komeita linnoja, joissa asui varakkaita maanomistajia. Goodrichin linna on parhaiten säilynyt. Wigmoren linna oli ruusujen sotaan osallistuneen Mortimerin suvun hallussa.[3]
Hallinto
Herefordshiren yhtenäishallintopiiri perustettiin vuonna 1998, kun Hereford ja Worcesterin kreivikunta ja siihen kuuluneita hallintopiirejä lakkautettiin.[4] Yhtenäishallintopiirin hallinnollisena keskuksena toimii Herefordin kaupunki, jossa sijaitsevassa kreivikunnantalossa piirivaltuusto kokoontuu.[1][5] Vuonna 2017 valitussa valtuustossa on 53 valtuutettua, joista 12 on sitoutumatonta, 13 kuuluu konservatiivipuolueeseen, 8 It’s Our County -puolueeseen, 7 vihreään puolueeseen ja 7 liberaalidemokraatteihin.[4][6] Yhtenäishallintopiirin vastuulla on tuottaa suurin osa Herefordshiren alueen julkisista palveluista, muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut, jätehuolto, kaavoitus, liikenne, peruskoulutus ja kirjastopalvelut.[7]
Lordiluutnantti Edward Harley on edustanut Ison-Britannian kuningatarta Herefordshiressä syyskuusta 2020 lähtien.[8]
Osa-alueet
Rutlandin muodollisen kreivikunnan alueella sijaitsevat seuraavat hallinnolliset alueet:[2]
Herefordshiren paikallishallinnosta vastaa 137 kuntaa(civil parish), joilla on omat kunnan- tai kaupunginvaltuustonsa. Kuntien tehtävä on lähinnä edustaa asukkaitaan poliittisessa keskustelussa, joka koskee niiden aluetta.[9] Osa kunnista järjestää asukkailleen myös palveluita, kuten hautausmaita, bussikatoksia, julkisia vessoja ja viljelypalstoja.[10]
Alueella on valmistettu siideriä 1600-luvulta asti ajoista asti. Nykyisin kreivikunnassa tuotetaan yli puolet Britannian siiderintuotannosta. Strongbowta tuottava Bulmers on ollut alan suurimpia yrityksiä, mutta myös pienyritykset ja luomusiiderit ovat muodissa.[11]
Herefordshiren maanviljely on kokenut uuden myllerryksen, kun mansikoita on alettu kasvattaa muovitunneleissa, jolloin satokausi pitenee eivätkä marjat kärsi sateesta. Mansikanpoimijoita tulee Itä-Euroopasta sesonkityöhön, ja nämä ulkomaalaiset työläiset sekä maisemassa kauas näkyvät muovitunnelien pellot ovat muuttaneet Hereforshiren aiemmin uneliaita hedelmätarhoja näkyvästi.[12][13]
Väestö
Herefordshirellä on vanhastaan vahvat kulttuuriset yhteydet Walesiin, sillä kreivikunnan lounaisosissa puhuttiin kymrin kieltä paikoitellen vielä 1900-luvun alkupuolella.[14] Nykyään walesiläinen identiteetti on pitkälti kadonnut seudulta, vaikka jotkut yksittäiset paikalliset sitä toki korostavatkin. Herefordshiren (kymriksiSwydd Henffordd) kielellinen historia näkyy kuitenkin edelleen muun muassa lukuisissa kymriläisperäisissä paikan- ja sukunimissä.[15]
Vuonna 2020 Herefordshiren muodollisessa kreivikunnassa oli noin 194 000 asukasta ja seuraavat yli kymmenentuhannen asukkaan asutuskeskukset:[2]
Herefordshiren lipussa on tummanpunainen pohja kuvastamassa kreivikunnan punertavaa maaperää ja punaruskeaa herefordkarjaa. Lipun keskellä on kaksi sinistä ja yksi valkoinen aaltomainen raita symboloimassa kreivikunnan halki virtaavaa Wyejokea, ja sen alaosassa on valkoinen herefordsonnin pää. Lippu otettiin käyttöön 2. marraskuuta 2019 ja sen suunnitteli Jason Saber.[17]
.svg){kind=spacer}
.svg){kind=spacer}
