Henrik Liljeroos, sukunimi vuoteen 1842 Heikkilä (26. joulukuuta1828 – 21. tammikuuta1873[1]) oli suomalainen tehtailija. Hän perusti 1851 Tampereelle värjäysliikkeen ja myöhemmin verkatehtaan. Hän oli myös aktiivinen Tampereen kunnallispolitiikassa.[1][2]
Kangasalan pitäjän Varalan kylästä kotoisin ollut Henrik Liljeroos tuli 12-vuotiaana Tampereelle värjärin oppiin värjärimestari Erik Lindforsin värjäämöön. Hän kävi Tampereella sunnuntaikoulua 1842-1847. Kisälliksi päästyään Liljeroos työskenteli värjärinliikkeissä Turussa, Vaasassa sekä Tampereella värjärimestari Henrik Oslanderin värjäämössä. Vuonna 1851 hän vannoi porvarivalan ja sai Tampereen maistraatilta värjärimestari- ja porvarikirjan.[3]
Liljeroos osti vuonna 1871 Tammerkosken alajuoksulla sijainneen Neulasaari-nimisen saaren. Saarella oli aiemmin toiminut neuloja valmistanut Renforsin neulatehdas, joka oli tehnyt konkurssin 1863. Liljeroos perusti tehdasrakennuksiin kehruu- ja kutomatehtaan sekä lanka- ja kangasvärjäämön. Vuonna 1873 Liljeroos sairastui yritettyään puhdistaa koskeen kertynyttä jäähilettä. Hän vilustui pahoin ja kuoli vain 44-vuotiaana. Liljeroos on haudattu Pyynikin kirkkopuistoon. [4][3][2]
Henrik Liljeroos oli naimisissa vuodesta 1851 Maria Karolina Iso-Tourun (1826–1878) kanssa. [2]