Film-O-Holic.com-elokuvasivuston Kimmo Hämäläinen kiteyttää jatko-osan ajatusmaailman siinä kuultuun dialogiin, jonka mukaan entisistä sosialistimaista tulevat länsimaihin ensin huorat ja pikkurikolliset, sitten pikkuyrityksiltä ruvetaan vaatimaan suojelurahaa ja lopulta itätulokkaat ottavat haltuunsa yrityksiä vihamielisten ostoyritysten avulla. Poliisi alkaa olla jo kakkosvaiheessa voimaton, ja elokuva tarjoaa vahvasti ratkaisuksi yksityisiä turvallisuusfirmoja. ”Vaikka Henkivartijat vyöryttää lakkaamatta katsojan eteen tiukkaa toimintaa, se onnistuu silti pitämään yllä myyttiä tästä yritysmaailman ja venäjää koulussa opettelemaan joutuneiden talousrikollisten oudosta symbioosista, joka ei kestä päivänvaloa. Laadukas ruotsinmaalainen toimintaelokuva.[3]
Lähteet
↑Varjola, Markku: Elokuvien ensi-illat Suomessa 2000–2007, s. 63. Helsinki: Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL ry, 2008. Arkistoitu 16.10.2013. (pdf) Viitattu 18.11.2012.
