| Henkikaartin Semjonovin rykmentti |
|---|
Rykmentin merkki |
| Toiminnassa |
1687–1917 |
| Valtio |
Venäjän keisarikunta |
| Puolustushaarat |
Armeija |
| Aselajit |
Jalkaväki |
| Osa joukkoa |
1. Kaartin jalkaväkidivisioona |
| Koko |
Rykmentti |
| Tukikohta |
Pietari |
| Infobox OK |
Henkikaartin Semjonovin rykmentti (ven. Лейб-гвардии Семёновский полк, Leib-gvardii Semjonovskij polk) oli Venäjän keisarillisen armeijan vanhimpia kaartin jalkaväkirykmenttejä. Rykmentin nimi juontaa Moskovan ulkopuolella sijainneesta Semjonovskojen kylästä, jossa joukko-osasto alkujaan luotiin ja jonne se oli sijoitettuna Pietari I:n nuoruusvuosina.
Historia
Joukko-osaston historia juontaa aina nuoren Pietari I:n leikkiarmeijaan ja vuoteen 1683. Vuonna 1700 siitä tehtiin Semjonovin Henkikaartin rykmentti Moskovan ulkopuolella sijainneen Semjonovskajan kylän mukaan, jonne se oli sijoitettu. Vuodesta 1723 lähtien rykmentti oli sijoitettuna Pietariin.
Suuren Pohjan sodan aikana rykmentti soti Narvan taistelussa ja vuonna 1703 se kunnostautui Nevanlinnan piirityksessä ja Ruotsin laivaston kaappaamisessa Neva suulla.
Rykmentti oli osallisena Venäjän-Turkin sotaan 1735 sekä Venäjän ja Ruotsin välisiin sotiin (1741–1743 ja 1788–1790). Napoleonin sodissa Ranskaa vastaan Semjonovin rykmentti oli mukana useaan otteeseen (1805, 1806–1807, 1812–1814). Se otti osaa myös Venäjän ja Turkin välisiin sotiin 1800-luvulla (1828–1829 ja 1877–1878).
Vuonna 1905 rykmentti osallistui Moskovassa puhjenneen kapinan kukistamiseen. Ensimmäisen maailmansodan aikana rykmentti lähetettiin lounaisrintamalle osana 1. Kaartin jalkaväkidivisioonaa. Rykmenttiä komensi silloin suomalaistaustainen kenraalimajuri Johan Emil von Etter, joka oli rykmentin komentaja 1913-1916. Rykmentin reservipataljoona, joka jäi Pietariin, otti osaa helmikuun vallankumoukseen 1917. Maaliskuussa 1918 Semjonovin henkikaartin rykmentti palasi sodasta Pietariin (nyt venäjäksi nimellä Petrograd), ja se lakkautettiin samassa kuussa.
