Hendrik Caroluszoon Tollens (1780–1856) oli alankomaalainen runoilija. Hänen isänsä oli kauppias, ja isän vaatimuksesta hän päätyi liikemiesuralle. Runous oli kuitenkin hänen varsinainen alansa, ja sille hän pysyi uskollisena vanhuuteensa saakka. Tollens on aikanaan ollut Alankomaiden suosituimpia ja kansanomaisimpia lyyrikoita, ja hän on kirjoittanut muun muassa "Wien Neêrlands bloed" (1817, 'Kellä alankomaalainen veri virtaa suonissaan'), joka oli Alankomaiden kansallislaulu[1] 1815–1932. Hänen nimeään kunnioittaa 1902 perustettu kirjallisuuspalkinto Tollensprijs.[2]
Tollens oli naimisissa tunnetun näyttelijän ja näytelmäkirjailijan Simon Rivierin tyttären kanssa ja tuli näin kosketuksiin teatteri- ja kirjailijapiirien kanssa. Hänen omat varhaisimmat teoksensa olivatkin näytelmiä, esimerkiksi Het huwelyk naar de mode, blyspel, in één bedryf (1800) ja De dood van Cézar (1801). Tollensin laajemmista runoelmista Overwvintering der Nederlanders op Nova Zembla oli ehkä tunnetuin. Suurimman suosion Tollens saavutti isänmaallisilla romansseillaan ja runoillaan porvariston kotipiireistä. Hänelle pystytettiin vuonna 1860 muistopatsas syntymäkaupunkiinsa Rotterdamiin.[1]
Hendrik Tollensin muistopatsas Rotterdamissa.
Tuotantoa
Proeve van sentimenteele geschriften en gedichten (1800)
Proeve van minnezangen en idyllen (1801–1805)
Gedichten" (3 nid., 1808–1815)
Tafereel van de overwintering der Hollanders op Nova Zembla, in de jaren 1596 en 1597 (1816)
.gif)
