Helsingin eläinsuojeluyhdistys - Helsingfors djurskyddsförening HESY ry[2] on vuonna 1874 perustettu suomalainen yhdistys, joka ajaa eläinten oikeuksia, vastustaa kaikenlaista eläinten väärinkäyttöä ja rääkkäystä ja tekee myös käytännön eläinsuojelutyötä. Se ottaa talteen löytöeläimiä, opastaa eläinsuojelussa ja vastustaa eläinten väärinkäyttöä laillisin toimin. HESY pitää myös eläinten hautausmaataHelsingin keskuspuistossa, Metsäläntien eteläpuolella.[3]
HESYn päätoiminta-alueena on ollut kodittomien eläinten auttaminen. HESY hoitaa pääkaupunkiseudun löytöeläimet Viikin löytöeläintalolla ja hoitaa niiden eläinten jatkohoidon, jotka eivät Viikin kautta löytäneet omistajaa. HESY huolehtii myös Siuntion löytöeläimistä koiria lukuun ottamatta. HESY auttaa resurssiensa mukaan myös maakuntien eläinsuojelujärjestöjä sekä avustuksilla että ottamalla eläimiä hoitoon omiin tiloihinsa. HESYn hoitoon tulee myös yhä enemmän huostaanotettuja eläimiä. Kukin eläin saa loishäädön, rokotteet ja tunnistusmerkinnät, ja eläimet myös steriloidaan tai kastroidaan. Eläimet asuvat HESYn hoivissa aina siihen asti, että niille löydetään niille sopiva loppuelämän koti.[4]
Vuonna 2019 HESY muutti aiemmista Itä-Pakilan tiloistaan Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevaan HESY-keskukseen.[5]
Yhdistyksen varoista yli 95 prosenttia kerätään jäsenmaksuilla, lahjoituksilla, lipaskeräyksillä sekä järjestämällä tapahtumia ja ylläpitämällä eläinsuojelupuotia. HESY ottaa vastaan myös tavaralahjoituksia, kuten eläinten ruokaa ja tarvikkeita.
HESY-jäsenlehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.[6]
HESYn edeltäjä Maj Föreningen, Kevätyhdistys, perustettiin 1874. Sen tärkein suojelukohde olivat pikkulinnut. Maj Föreningeniä oli perustamassa muun muassa Zacharias Topelius. Pian yhdistystä laajennettiin auttamaan muitakin apua tarvitsevia eläimiä. Hankkiakseen rahaa toimintaansa yhdistys toimitti keräyslistoja kirjakauppoihin ja lähetti avustuskirjeitä. Avustuksien ja lahjoituksien avulla yhdistys alkoi rikastua. Jäseniä alkoi liittyä nopeaan tahtiin, jopa ulkomailta.
Yhdistyksen toiminta keskittyi alkuaikoina pääasiassa loppuun ajettuihin hevosiin. Yhdistyksen kirjanpidon mukaan näitä hevosia ostettiin vuosittain jopa useita satoja ja ne lopetettiin kivuttomasti. Nykyisinkin käytössä oleva yhdistyksen ansiomitali on perua tuolta ajalta – ensimmäisen kerran vuonna 1893 lyödyssä mitalissa on kuvattu hevosenpää.
Yhdistys järjesti ensimmäisen koko Suomen kattavan eläinsuojelukokouksen Helsingissä 1899. Puheenjohtajana 1916-1926 toiminut Constance Ullner edusti yhdistystä vuonna 1900 pidetyssä 13. Kansainvälisessä eläinsuojelukongressissa Pariisissa. Hän toi Suomeen ajatuksen eläinten päivän viettämisestä. Ullnerin aloitteesta Suomessa vietettiin eläinten päivää ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja sitä vietetään edelleen joka vuosi 4. lokakuuta. Tammikuussa 1918 yhdistys oli mukana perustamassa Eläinsuojeluyhdistysten keskusliittoa.
Sodan jälkeen HESYä työllistivät kulkukoirat. Viimeiset vuosikymmenet yhdistys on keskittynyt etsimään koteja kodittomiksi jääneille lemmikeille. Yhdistystä työllistävät varsinkin kodittomat kissat, ja viime vuosina heitteille jätettyjen eläinten lajivalikoima on huomattavasti laajentunut. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana HESYn kautta uuden kodin on saanut noin 30 000 lemmikkiä.
Ongelmia
Vuonna 2014 pitkään yhdistyksessä vaikuttanut Hannele Luukkainen syrjäytettiin puheenjohtajan paikalta.[7] Syksyllä 2015 toiminnasta lyhyen aikaa vastannut toiminnanjohtaja erosi ja samaan aikaan erosi yhdistyksen puheenjohtaja Susanna Paavilainen. Paavilaisen jälkeen kauden loppuun asti vastuussa oli varapuheenjohtaja Anne Roine.[7][8]
Ongelmien aiheuttajaksi on nimetty huonot henkilösuhteet ja valtataistelu.[9] Yhdistyksessä oli ongelmia jo vuonna 2009, jolloin osa työntekijöistä oli lakossa työehtosopimuskiistan vuoksi.[10] HESY oli Aluehallintoviraston seurannassa vuodesta 2009.[11] Vuoden 2016 aikana julkisuudessa kerrottiin HESYn sisäisen ilmapiirin ongelmista. Työntekijät sanoivat joutuvansa ostamaan eläinten hoitotarvikkeita omilla rahoillaan, ja eläintenhoitajia oli ongelmien takia eronnut.[8] Palkanmaksu oli takkuillut, ja taloutta oli Yleisradion uutisten mukaan hoidettu huolimattomasti.[12] Aluehallintovirasto teki HESYyn maaliskuussa 2016 tarkastuksen, eikä aiemmin osoitettuja puutteita ollut korjattu, joten HESYlle asetettiin 8 000 euron uhkasakko.[7] Yhdistyksen entisten eläinhoitajien mukaan kiistat eivät näy eläinten hoidossa eikä eläinten hoidon vaatimissa lääkäri- ja leikkauskuluissa ole tingitty.[7]
Hannele Luukkainen valittiin HESYn puheenjohtajaksi jälleen kevään 2016 vuosikokouksessa[13]. Kesällä 2016 yhdistys palkkasi toiminnanjohtajan työnjohtotehtäviin.[14] Vuoden 2020 vuosikokouksessa HESYn uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Nina Immonen.[15]
