Lehti kannatti 1860-luvulla syntynyttä liberaalia suuntausta ja poliittista ryhmittymää. Lehti ei pitänyt kielitaistelua merkittävänä vaan kiinnitti huomiota maan valtiollisen aseman kehittämiseen. Lehdessä julkaistiin joulukuussa 1880 Liberaalisen puolueen ohjelma, jota on pidetty Suomen ensimmäisenä puolueohjelmana. Se synnytti fennomaaneissa vastustusta. Puolue jäi melko lyhytikäiseksi.
Lehden liberaalia linjaa kuvastaa, että kun vuosien 1863–1864 valtiopäivillä oli keskusteltavina ja päätettävinä eräitä naisia koskevia kysymyksiä, lehti julkaisi kirjoitussarjan naisten kansalaisoikeuksien parantamisesta, vetosi naisten keskinäiseen solidaarisuuteen ja pohti keinoja naisten taloudellisen aseman parantamiseksi.[4]
Lehti ehdotti 26. elokuuta 1863 valtiopäivien lippukeskustelun aikaan lipuksi sinivalkoista ristilippua. Asia ei edennyt, mutta siniristilippu jäi vesiliikenteessä käyttöön puolivirallisena Suomen lippuna.[5]
Helsinfors Dagbladiin yhdistyi vuonna 1866 Helsingfors Tidningar, ja syntynyt uusi lehti jatkoi nimellä Helsingfors Dagblad.[6]
