Heinrich Ignaz Franz Biber

Heinrich Ignaz Franz Biber

Heinrich Ignaz Franz von Biber (kastettu 12. elokuuta 1644 Wartenberg (nyk. Stráž pod Ralskem) lähellä Reichenbergiä (nyk. Liberec) – 3. toukokuuta 1704 Salzburg) oli böömiläissyntyinen itävaltalainen säveltäjä ja viulisti.

Elämä

Biber syntyi nykyisen Tšekin tasavallan alueella ja opiskeli Troppaun (nyk. Opava) jesuiittaseminaarissa. 1660-luvulla hän työskenteli Grazissa, vuosina 1668–1670 Kremsierissä (nyk. Kroměříž) Olmützin piispa Karl Liechtenstein-Castelcornon palveluksessa ja siitä alkaen Salzburgin arkkipiispanhovissa, vuodesta 1684 kuolemaansa asti hovikapellimestarina. Biber aateloitiin vuonna 1681, jolloin hän omaksui sukunimekseen von Bibern.

Biber oli omana aikanaan arvostettu viuluvirtuoosi, ja huomattava osa hänen tuotannostaan on viulumusiikkia. Muuten hän sävelsi mm. oopperoita, messuja ja motetteja.

Teokset (valikoima)

Laulumusiikki

  • Arminius (Arminio eli Chi la dura la vince), ooppera. Sävelletty 1690?–1692
  • Missa Christi resurgentis. Sävelletty noin 1674
  • Salzburgin juhlamessu (Missa Salisburgensis) 53:lle laulu- ja soitinäänelle. Sävelletty 1682 Salzburgin arkkihiippakunnan 1100-vuotisjuhliin. Teosta on aiemmin luultu Orazio Benevolin ja Andreas Hoferin sävellykseksi
  • Missa Alleluia. Sävelletty 1690 tai myöhemmin
  • Kaksi requiemiä
  • Pyhän Henrikin messu (Missa S Henrici). Sävelletty 1697
  • Brysselin-messu (Missa Bruxellensis). Sävelletty 1696 tai myöhemmin. Teosta on aiemmin luultu Orazio Benevolin sävellykseksi
  • Plaudite tympana, motetti 53:lle laulu- ja soitinäänelle. Sävelletty 1682 Salzburgin arkkihiippakunnan 1100-vuotisjuhliin. Teosta on aiemmin luultu Orazio Benevolin ja Andreas Hoferin sävellykseksi

Soitinmusiikki

  • Mysteerisonaatit, Ruusukkosonaatit eli Ruusunauhasonaatit, 15 sonaattia viululle ja continuolle sekä passacaglia sooloviululle
  • Matkimissonaatti (Sonata representativa) viululle ja continuolle. Sävelletty noin 1669
  • Pöytämusiikki (lat. Mensa sonora; saks. Die klingende Taffel), kuusi sonaattia viululle, kahdelle alttoviululle ja continuolle. Julkaistu 1680
  • Fidicinium sacro-profanum. Julkaistu 1683
  • Harmonia artificiosa-ariosa: diversi mode accordata. Julkaistu 1696
  • Maalaisten kirkkomatka (Sonata die pauern Kirchfartt genandt), sonaatti sooloviululle, kahdelle viululle, kahdelle alttoviululle, violonelle ja continuolle. Sävelletty noin 1673
  • Taistelusonaatti (Battalia eli Sonata di marche). Sävelletty 1673

Diskografia

  • Requiem à 15; Vesperae à 32 - Els Bongers, Anne Grimm, Kai Wessel, Peter de Groot, Marcel Reyans, Simon Davies, René Steur, Kees-Jan de Koning, Amsterdam Baroque Orchestra & Choir, Ton Koopman (Erato, France 1994)[1]
  • Missa BruxellensisJordi Savall, Le Concert des Nations, La Capella Reial de Catalunya (Alia Vox 9808)[2]
  • Battalia à 10; Requiem à 15– Jordi Savall, La Capella Reial de Catalunya, Le Concert des Nations (Alia Vox 9825)[3]
  • Sonata Representativa for violin & continuo in A major, The Zarjaz, La Leggenda Del Block, Editio Seconda, Traite Pour Marbre Neon Harpe Et Voix (Basilcia Records BA 005)
  • Mensa sonora and Sonata representativa, Reinhard Goebel, Musica Antiqua KölnArchiv Produktion (DG 423701)
  • The Rosary Sonatas, Richard Egarr, Andrew Manze, Alison McGillivray (Harmonia Mundi - 907321)
  • Passacaglia for Solo Viola, Arranged by Marco Misciagna (Live); Marco Misciagna, Viulu (MM08)[4]

Lähteet

Aiheesta muualla

  • Elias Dann ja Jiří Sehnal: "Biber, Heinrich Ignaz Franz von" [1]. Grove music online. Oxford University Press.
  • Heinrich Ignaz Biber International Music Score Library Project (englanniksi)
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.