Hefaistian poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Lemnoksen pohjoisrannikolla nykyisen Pourniánlahden rannalla. Se oli rakennettu niemelle, jonka itäpuolella oli luonnonsatamalahti.[2][3] Kaupungin lounaispuolella sijaitsi Mosykhlon- eli Mosykhlos-vuori, josta kaivettiin punaliitua eli niin kutsuttua ”lemnoslaista maata” (terra Lemnia, terra sigillata), jota käytettiin lääkkeenä.[2]
Hefaistian kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä.[1] Lemnoksen saari oli dipolis eli sillä sijaitsi kaksi polista; toinen oli Myrina, joka sijaitsi saaren länsirannikolla.[2][3]
Varhaisina aikoina Lemnoksella vaikuttaisi olleen vain yksi kaupunki, joka tunnettiin samalla nimellä kuin itse saari.[3][10] Myöhempinä aikoina Hefaistia ja Myrina esiintyvät erillisinä.[3] Hefaistian kaupungin katsotaan olleen olemassa noin 1000 eaa.[9] Sen nimi oli peräisin Hefaistoksesta, jonka sanottiin rantautuneen Lemnokselle sen jälkeen, kun Zeus ajoi hänet pois Olympokselta.[1][11]
Miltiades nuorempi valtasi Lemnoksen Ateenalle 500-luvun eaa. lopulla. Tämän jälkeen saari oli jonkun aikaa Persian vallassa.[2] Hefaistian suurinta kukoistusaikaa olivat klassisen kauden 400- ja 300-luvut eaa.[9] 400-luvulla eaa. Hefaistia kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon.[1] Ateenalaisella kaudella kaupungin poliittinen järjestelmä oli kopioitu Ateenasta: kaupungissa oli kansankokous (ekklesia) ja eponyymiarkontti ja sen väestö oli jaettu fyleihin ja demoksiin.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Hēfaistieus (Ἡφαιστιεύς) ja Hēfaistiaios (Ἡφαιστιαῖος).[1][3] Hefaistia löi omaa pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1]
Hefaistia saavutti laajimman kokonsa hellenistisellä kaudella. Kaupunki kärsi vuosisatojen aikana usein maanjäristyksistä, ja sitä rakennnettiin uudelleen.[5] Hefaistia säilyi asuttuna keskiajalle. Varhaisina kristillisenä vuosisatoina siitä tuli piispanistuin. Venetsialaiset saivat kaupungin kuten muunkin Lemnoksen valtaansa vuonna 1204. Vuonna 1395 kaupunki tuhoutui osittain maanvyörymässä ja hylättiin tämän jälkeen.[5]
Hefaistian paikan löysivät italialaiset arkeologit vuonna 1926.[8] Kaupungin arkeologisia kaivauksia ovat suorittaneet italialaiset ja kreikkalaiset arkeologit yhdessä.[7]
Rakennukset ja löydökset
Kaupungissa
Hefaistian kaupunki oli ympäröity muurein.[1] Kaupungissa oli Hefaistokselle ja Herakleelle omistetut temppelit.[1] Rakennuslöytöihin lukeutuu muun muassa asuin- ja kylpylärakennusten jäänteitä hellenistiseltä bysanttilaiselle kaudelle.[12][5] Muihin löytöihin lukeutuu muun muassa nekropolis eli hauta-alue, joka sijaitsi kaupungin lounaispuolella, ja jonka haudat ajoittuvat 700-luvulta 400-luvulle eaa.[12][9]
Teatteri
Kaupungin kreikkalainen teatteri[13] rakennettiin alun perin klassisella kaudella puusta ja sitten uudestaan kivestä.[5] Nykyisin paikalle oleva teatteri rakennettiin alun perin hellenistisellä kaudella, ja sitä muutettiin roomalaisella kaudella.[12]
Teatterin puolikaarenmuotoinen katsomo on rakennettu on rakennettu kukkulan rinteeseen paikalle, jossa oli varhaisempia pyhäkköjä 600–500-luvuilta eaa.[14] Teatteri on kunnostettu, ja sillä järjestetään nykyisin erilaisia kulttuuritapahtumia.[12][8]
Suuren jumalattaren pyhäkkö
Lemnoksen Suurelle jumalattarelle omistettu pyhäkkö sijaitsi kaupungin länsilaidalla kuitenkin vielä muurien sisäpuolella.[8][15] Jumalatar yhdistettiin ajan kuluessa Kybeleen.[5] Pyhäkkö oli käytössä 700-luvun eaa. puolesta välistä 500-luvun eaa. lopulle tai 400-luvun eaa. alkuun, jolloin se tuhoutui tulipalossa.[8][12] Paikalta on kuitenkin tehty myös joitakin hellenistiselle kaudelle ajoittuvia löytöjä.[8]
Pyhäkkö oli rakennettu kahteen tasoon. Alempi taso käsitti pyhäkköalueen länsipuolen, ja koostui seitsemästä tai kahdeksasta pienestä tilasta. Korkeampi taso itäpuolella jakaantui kolmeen tilaan, jotka avautuivat pihalle. Keskimmäisestä tilasta on löydetty Suuren jumalattaren kulttipatsaan osia. Pyhäkön itäpuolelta on löydetty erillinen, suorakulmainen kulttirakennus, josta on löydetty votiiveja.[12][15]
Kabeireion eli kabiireille omistettu pyhäkkö sijaitsi Hefaistiasta koilliseen nykyisessä Chlóissa.[2] Se perustettiin 700-luvulla eaa. ja säilyi käytössä läpi antiikin.[1] Sitä käytettiin kabiireiden mysteerikultissa, joka oli avoin sekä vapaille että orjille, ja jonka mysteereitä vietettiin kerran vuodessa.[16]
Pyhäkkö koostui kahdesta puolikaarenmuotoisesta tasanteesta, joita ympäröi muuri. Etelänpuoleisella tasanteella oli kolmihuoneinen rakennus, joka on tulkittu varhaiseksi telesterioniksi eli mysteerikultin rakennukseksi. Ylemmällä tasanteella oli suurikokoinen, hellenistisellä kaudella rakennettu rakennus, joka on tulkittu myöhemmäksi telesterioniksi. Rakennuksen koko oli noin 33 × 46,1 metriä, ja sen sisäänkäynnillä oli kahdentoista doorilaisen pylvään koristama portiikki. Sisätila oli jaettu kolmeen laivaan kahdella neljän joonialaisen pylvään rivillä.[2][16]
Kabeireionin kaivaukset aloittivat italialaiset arkeologit vuosina 1937–1939. Alueelta on löydetty paljon votiiveja ja yöllisissä kulttimenoissa käytettyjä lamppuja, sekä muun muassa keramiikkaa, veistosten osia ja piirtokirjoituksia.[16] Kabeireionin lähellä sijaitsee niin kutsuttu Filokteteen luola.[17]
Lähteet
↑ abcdefghijHansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”Lemnos; 503. Hephaistia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 756–758. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1(englanniksi)
↑ abcdefghStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LEMNOS Island of the NE Aegean, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdefSmith, William: ”Lemnos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)