Hazel Virginia Hotchkiss Wightman[1] CBE (o.s Hotchkiss; 20. joulukuuta 1886 Healdsburg, Kalifornia, Yhdysvallat – 5. joulukuuta 1974 Chestnut Hill, Massachusetts, Yhdysvallat)[1] oli yhdysvaltalainen tennispelaaja. Hän voitti urallaan yhteensä 17 Grand Slam-turnausta.[2] Hän oli mukana perustamassa Wightman Cup -tenniskilpailua, joka pidetään vuosittain yhdysvaltalaisille ja brittiläisille naisille. Se pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1923.
Ura
Yhdysvaltain avoimessa tennisturnauksessa Wightman voitti naisten kaksinpelin vuosina 1909, 1910, 1911 ja 1919, ja toiseksi hän sijoittui vuonna 1915.[3] Vuonna 1919 hän olikin Yhdysvaltain korkeimmaksi sijoitettu tennispelaaja WTAn rankingissa.[4] Vuoden 1924 kesäolympialaisissa Wightman voitti kultaa tenniksessä sekä naisten nelinpelissä että sekanelinpelissä. Wimbledonin tennisturnauksessa hän voitti naisten nelinpeliturnauksen vuonna 1924 Helen Wills Moodyn parina.
Palkinnot ja kunnianosoitukset
Vuonna 1973 kuningatar Elisabet II nimitti hänet Brittiläisen imperiumin ritarikunnan komentajaksi.[3] Wightman valittiin International Tennis Hall of Fameen vuonna 1957 ja International International Women's Sports Hall of Fameen 1986.[3]
Elämänvaiheet
Hazel Hotchkiss syntyi 20. joulukuuta 1886 William Joseph ja Emma Lucretia Hotchkissille. Vuonna 1911 hän valmistui Kalifornian yliopistosta.[5] Wightman meni helmikuussa 1912 naimisiin George William Wightmanin kanssa.[5] He saivat viisi lasta[2] ja 16 lapsenlasta.[6] Vuonna 1940 Wightmanit erosivat.[5] Hazel Hotchkiss Wightman kuoli 5. joulukuuta 1974 kotonaan Chestnut Hillissä 87-vuotiaana.[6]
Lähteet
